Näytä nykyinen sisältö RSS-syötteenä

Blogi

 


 

 


Julkaistu , julkaisija

Kevät 2020 -Huolehdi itsestäsi

Uniaika_kevaet_2020_blogi

 

Jos sinulla on vain yksi toivomus, olkoon se usko tulevaan -Percy Sutton

Elämme tilanteessa, jossa työntekemisen muodot ja määrä muuttuivat nopeasti. Työtä on tällä hetkellä osalla liikaa, toisilla liian vähän tai ei ollenkaan. Epävarmuus ja huoli mietityttää toimeentulon lisäksi myös terveyden osalta. Kuolemaan liittyvästä uutisoinnista on tullut arkipäivää eikä siltä pääse pakoon. Tämä on aivan uutta meille kaikille. Kuolemanpelko on ihmisen alkukantaisimpia pelkoja. Ja sen sanoittamisen tiedän vakavasti sairaita ja saattovaiheen potilaita hoitaneena olevan vaikeaa elämän loppuvaiheessakin. Nyt niin kuoleman- kuin toimeentulon pelot ovat koko maailman takaraivolla. Ja ilmenevät monin erilaisin tavoin poikkeusoloissa rajoitusten kanssa eläessä.

Kellon ajoista ja työtunneista piittaamaton työnteko, kenellä se on mahdollista, voi olla yksi huolien ja pelkojen ilmenemismuoto. Etätyön vuoksi se on monilla entistä helpompaa. Tekemällä asioita olemme kiinni elämässä ja koemme hallitsevamme itse tilannetta. Alkoholinkäytön kasvu on toinen paljon käytetty ratkaisumalli.

 

Kuukausitolkulla jatkuessaan nämä toimintamallit jo itsessään uhkaavat terveyttä ja levittävät huonoja asioita ympärilleen. Sen vuoksi, nyt jos koskaan, meillä jokaisella on entistä suuremmin punnuksin vastuu huolehtia omasta hyvinvoinnistamme. Ja olla herkin korvin kuulolla, miten ympärillämme olevilla ihmisillä menee. Voisiko tämä aika opettaa meidät kysymään: Miten jaksat?  Jos vielä uskaltaisimme kertoa asioiden oikean laidan, saisimme mahdollisuuden tukea toisiamme ja välttyisimme monelta väärinkäsitykseltä. Vihaiselta, välinpitämättömältä tai vajaatehoiselta vaikuttavan käyttäytymisen takana saattaa olla inhimilliset huolet ja pelot.  

 

Elämme nyt aikaa missä omat vaikutusmahdollisuutemme elämän perustana pitämiimme asioihin, terveyteen ja toimeentuloon, ovat aiempaa todella rajallisemmat. On kuitenkin paljon keinoja, joita voimme tehdä ja, joilla voimme edistää jaksamista ja hyvinvointia, myös ympärillämme.

 

Hyvinvointiasi edistää:

1)     Rajaa työntekosi järjelliseen määrään. Jos et ole palkkatyössä, pidä arkirytmi ja tee joka päivä jotakin hyödyllistä.

2)     Liiku ja rasita itseäsi: 10 minuuttia kerrallaankin riittää, hyötyliikunta kunniaan. Ulkoile ja seuraa kevään etenemistä.

3)     Pidä kiinni normaalista vuorokausirytmistä (väännä asiasta myös nuorison kanssa). Käytä uniapnean CPAP-laitetta.

4)     Huolehdi säännöllisistä lääkityksistä sekä verenpaineen ja -sokerin omaseurannoista.

5)     Tee rehellinen tsekkaus alkoholinkäyttöösi: Tukeeko käyttömäärät ja käyttötiheys omaa ja läheistesi hyvinvointia?  Ja sama kysymys tupakkatuotteisiin. Vähennä ainakin käyttöä. Ja ole kartalla myös isovanhempien alkoholinkäytöstä.

6)     Välitä muista ihmisistä: Kuuntele, tue ja ole läsnä myös kotona. Soita ihmiselle, kenen tiedät olevan yksin.  

 

Minkä asian sinä voit tehdä listalta jo tänään? Muistetaan, että pienetkin muutokset ovat uuden toimintamallin alku. Ja mikä tärkeintä, samalla huolehdimme yhteisvastuullisesti myös lapsista ja nuorista.

 

Aurinkoa, positiivisuutta ja tsemppiä itsestä huolehtimiseen!

 

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Painopeitto rentouttaa ja parantaa unta

Uniaika_painopeitto

 

Painopeitto on normaalia painavampi, täytetyistä taskuista ommeltu peitto. Painopeiton käytöstä on todettu olevan hyötyä unettomuuden ja unihäiriöiden, jännitystilojen ja stressin lievittämisessä. Painopeiton alkuperäinen käyttötarkoitus onkin ollut terapia- ja laitoskäytössä erilaisista aistihäiriöistä ja neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivillä erityislapsilla. Painopeiton avulla on rauhoitettu ja rentoutettu levotonta lasta.

 

Painopeiton rentouttava ominaisuus perustuu painallukseen, joka stimuloi kehon ns. lihasasentoaistia. Peiton paino rentouttaa hermostoa, vähentää stressiä ja rauhoittaa koko kehoa lisäten mielihyvähormonien tuotantoa. Positiivisten hormonitoiminnan muutosten ja rentoutumisen avulla painopeitto helpottaa unen saamista ja syvemmässä unessa pysymistä. Siitä on apua etenkin, jos nukahtaminen on vaikeaa, heräilee öisin tai liian aikaisin aamulla. Peitosta on ollut apua myös levottomien jalkojen vaivassa, epäsäännöllistä tai vuorotyötä tekeville, muistisairaille, lihasjäykkyyksiin sekä kipuihin.

 

Painopeiton taskujen täytemateriaalina käytetään lasihelmiä, teollisuusmuoviraetta, hiekkaa tai muuta materiaalia. Täytemateriaali vaikuttaa peiton kosteuden keräämisominaisuuksiin, homehtumisriskiin ja pesuominaisuuksiin. Käyttöturvallisuus- ja hygieniasyistä peitto pitäisi pystyä pesemään riittävän kuumalla pesuohjelmalla. Parhaat peitot kestävät 60-90 asteen pesun ja rumpukuivauksen.

 

Peiton lämpimyyteen ja hengittävyyteen vaikuttaa taskuissa käytetty täytemateriaali, lisätäyte (tai sen puuttuminen) ja päällismateriaali. Esimerkiksi ainoastaan lasikuulilla täytetty peite ilman lisävanua on kylmä käytössä ja helisee liikuteltaessa. Peiton laadukkuudesta kertoo myös lisämateriaalina käytetty vanu ja sen laatu. Heikoimmissa peitoissa käytetty irtovanu sotkeutuu taskujen täytemateriaaliin, jolloin täyte pakkautuu taskuissa.

 

Painopeiton painon valinnassa on yleinen suositus valita noin 10 prosenttia/ käyttäjän paino painoinen peitto. Tämä on kuitenkin vain suositus. Yleisimmin peitoissa käytetyt painot ovat 7kg ja 9kg.  Painopeiton koon valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota painokilojen lisäksi käyttäjän kokoon, täytetaskujen kokoon ja määrään sekä peiton mittoihin. Tärkeintä kuitenkin painon valinnassa on oma tuntemus mukavuudesta. Peiton mitoilla on merkitystä siihen, kuinka tehokkaasti paino saadaan hyötykäyttöön käyttäjän päälle. Yleisimmät koot peitoissa ovat 150x200cm, jolloin peittoa jää usein paljon käyttäjän sivuille, mikä tekee myös peiton käsittelystä raskaampaa. Painopeiton käyttäjän on itse päästävä peiton alta pois.

 

Laadukkaat painopeitot ovat hintavia. Peiton laatuun vaikuttavia asioita ovat peiton päällis- ja täytemateriaalit, täytetaskujen määrä, pesuominaisuudet ja kotimaisuus. Parhaimmat peitot kestävät jopa 10 vuotta hyvin pidettyinä. Painopeittoa ei suositella, mikäli käyttäjä kärsii jalkojen erittäin huonosta verenkierrosta tai hengityssairaudesta, jonka takia hengittäminen on haasteellista, mikäli painoa tulee rintakehälle. Lapsilla painopeitosta voi olla apua levottomuuden ja nukkumaanmenon rauhoittamiseen sekä jalkojen kasvukipuihin. Lapsen kanssa painopeittoa käytetäänkin usein helpottamaan nukahtamistilanteita. Painopeitto sopii lapsista vanhuksiin käyttöön edistäen levollista ja palauttavaa uniaikaa. Tutustu Uniajan painopeittoihin täältä.

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Neurosonic-ohjelmat

Uniaika_Neurosonic_ohjelmat_2

 

NEUROSONIC OHJELMISSA HUOMIOITAVAA:

Eri ohjelmilla ja tehoalueilla saadaan aikaan erilaisia vaikutuksia.  Muista, että pienemmät tehot toimivat yleensä paremmin unihäiriöihin.

Ohjelmia on myös mahdollista yhdistellä ja voit käyttää turvallisesti ohjelmia useammankin kerran päivässä. Päivittäinen käyttöaika on yksilöllinen ja ohjelmia voi ottaa yli 1h päivässä huomioiden, ettei virkistäviä ohjelmia suositella käytettäväksi illalla. Liian korkeilla tehoilla hoito voi alkuun aiheuttaa huonoa oloa ja pahoinvointia. Mikäli saat herkästi päänsäryn tai migreenin, pienennä pään alueen tehoja tai ota alkuun tehot kokonaan pois päältä. Neurosonic sopii kaikenikäisille. Muista juoda vettä ohjelmien jälkeen.

Kyseessä ei ole lääketieteellinen hoito. Neurosonic-ohjelmia ei suositella, jos sairastat akuuttia tulehdustilaa, mikä voi levitä tai pahentua, välilevyn pullistumaa, veritulppaa tai olet raskaana. Lue lisää Neurosonic-menelmästä täältä.

 

NEUROSONIC-OHJELMIEN KUVAUKSET:

 

RENTOUTUS

Rentouttavien ohjelmien pituudet ovat 10, 20, 25 tai 39 minuuttia. Käytä rentoutusohjelmia rauhoittumiseen, rentoutumiseen ja unen laadun parantamiseen. Rentoutusohjelmat lievittävät myös lihasjännitystä, päänsärkyä ja stressioireita. Suositus on aloittaa hoidot aina 25min ohjelmalla, pään alue kevyillä tehoilla.

 

10 min rentouttava ohjelma lievittää yläkehon lihasjännityksiä, päänsärkyjä sekä lihassärkyä. Soveltuu hyvin keskellä päivää käytettäväksi virkistävän vaikutuksen vuoksi. Neurologisissa oireissa ohjelma voi lievittää spastisuutta. Ohjelman voi ottaa kaksi kertaa peräkkäinkin, esimerkiksi päänsäryn lievittämiseen.

 

20 min rentouttava ohjelma sisältää rauhoittavia ja rentouttavia jaksoja. Erityisesti unihäiriöihin ja stressin oireiden ja selän alueen lihaskipujen ja -jännityksen lievitykseen. Ohjelma rentouttaa koko kehoa.

 

25 min rentouttava ohjelma sisältää rauhoittavia ja rentouttavia jaksoja. Käytä ohjelmaa aloittaessasi laitteen käytön. Ohjelma on suunniteltu erityisesti unihäiriöiden ja stressin oireiden lievitykseen. Käytä myös lihasten rentouttamiseen.

 

39 min rentouttava ohjelma sisältää rauhoittavia ja rentouttavia jaksoja sekä yhden hierovan jakson. Ohjelma on samantyyppinen kuin 25 minuutin ohjelma, mutta aktivoi enemmän aineenvaihduntaa. Ohjelma on erittäin rentouttava ja soveltuu unihäiriöiden lievittämiseen sekä lihasten rentoutukseen.

 

PALAUTUMINEN

Palauttavien ohjelmien pituudet ovat 37 tai 41 minuuttia. Käytä ohjelmia lihashuoltoon, fyysiseen tai psyykkiseen palautumiseen, kipuihin ja epäsäännöllisestä unirytmistä palautumiseen.

 

37 min palauttava ohjelma fyysiseen ja psyykkiseen palautumiseen. Lisää voimakkaasti aineenvaihduntaa, verenkiertoa ja rentouttaa samalla lihaksia. Hyvä ohjelma mm. kivun, turvotusten ja huonon verenkierron hoitoon. Edistää palautumista ja unen laatua, esimerkiksi vuorotyöväsymyksessä tai jet lagissa. Virkistävämpi loppuosa kuin 41min ohjelmassa.

 

41 min palauttava ohjelma palautumiseen, lihasten rentouttamiseen ja unen laadun edistämiseen, esimerkiksi urheilun jälkeen myöhempään illalla. Sopii erinomaisesti paljon urheileville. Hyvä yhdistelmähoito myös unihäiriöiden, lihasjännityksen, päänsäryn, kipujen, turvotusten ja huonon ääreisverenkierron hoitoon.

 

AKTIVOINTI

Aktivoivien ohjelmien pituudet ovat 12 tai 24 minuuttia. Käytä ohjelmia aineenvaihdunnan, lihasten, verenkierron ja lymfakierron aktivointiin sekä työtehon ja vireystilan buustiin. Ohjelmat sopivat hyvin kuntoilijoilla ja urheilijoilla lihasten aktivointiin ja lämmittelyyn ennen treeniä.  Soveltuu myös ”vilkkaille/nopeille ihmisille ja ADHD-oireisiin. Kipujen hoidossa ohjelmat voivat auttaa erityisesti huonosta verenkierrosta (iskeeminen) ja luista ja nivelistä (nosiseptinen) johtuvaan kipuun. Ohjelmat eivät sovellu iltaisin otettavaksi.

 

12 min aktivoiva ohjelma on lyhyt rentoutus/hieronta vireystilan aktivoimiseen, aineenvaihdunnan buustiin, lihasjännityksen, päänsärkyyn ja kipujen lievitykseen.  Käytä ohjelmaa aamulla ja päivällä. Rentouttaa ja nostaa vireystilaa. Krooniseen väsymysoireyhtymään/hermostolliseen alitilaan 12 min tai 12+12 minuuttia. Ohjelma saattaa edistää unenlaatua myös terveillä henkilöillä.

 

24 min aktivoiva ohjelma on lihasten ja vireystilan aktivointiin. Taajuudet tässä ohjelmassa ovat kaikkein korkeimmat, joten älä käytä hoitojen alkuvaiheessa, jos kärsit unihäiriöistä, stressi-/ahdistusoireista, sairastat epilepsiaa, migreeniä tai olet muulla tavoin herkkä värähtelystimulaatiolle. Sopii urheilijoille ja kuntoilijoille lihasten lämmittelyyn ja neurologiseen kuntoutukseen. Ohjelma on erittäin aktivoiva.

 

TEHONOKOSET

Tehonokoset on sama ohjelma kuin 10 minuutin rentoutusohjelma. Ohjelma rentouttaa ja virkistää sopien hyvin esimerkiksi kesken työpäivän otettavaksi.

 

Neurosonic-mobiilipatjan käytön ohjeita:

  • Patjaa tulee käyttää pehmeällä alustalla, esim. sängyn tai sohvan päällä ja lattialla alusena matto, peitto tai jokin muu pehmuste.
  • Liitä johdot ja kaapelit varovaisesti toisiinsa ja keskusyksikköön. Huomioi, etteivät johdot tai osat jää patjan alle/väliin käytössä tai kuljettaessa (voi rikkoa patjan).
  • Mobiilipatjan käyttäjän maksimipainorajoitus on 125kg. Huomioi myös painopeitto painossa.
  • Laitteen keskusyksikkö lämpenee käytössä, valitse sopiva alusta yksikölle. Mikäli et saa laitetta käynnistymään, tarkista internet-yhteys tabletin asetuksista ja patjan liitännät, kts. lisätietoja mukana olevasta ohjevihkosta kohdasta: Vianetsintätaulukko.
  • Neurosonic-patjan käyttöönotosta löydät videon täältä.

 

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Neurosonic rentoutusmenetelmä

Uniaika_Neurosonic-patja

 

Neurosonic on Suomessa kehitetty rentoutusmenetelmä lievittämään kehollista ja psyykkistä ylikuormitusta sekä edistämään palautumista. Neurosonic menetelmässä johdetaan patjan tai lepotuolin kautta kehoon matalataajuista värähtelyä. Käytetty taajuusalue (20-100hz) on turvallinen ja luonnollinen. Neurosonicin aiheuttama värähtely toimii lihasten omilla värähtelyalueilla ja aiheuttaa lihaksissa resonointia eli myötävärähtelyä. Värähtely vaikuttaa automaattisesti ihmisen luonnollisiin rentoutumisen ja palautumisen mekanismeihin. Kyseessä ei ole lääketieteellinen hoito.

 

Neurosonic-menetelmä on turvallinen ja sopii kaikenikäisille. Sitä käytetäänkin monipuolisesti rentoutumiseen, plautumiseen ja aktivointiin. Erilaisten stressi-, unihäiriö- ja kipuvaivojen hoidon tukena menetelmästä on ollut hyötyä, esimerkiksi unihäiriöihin, fyysisestä tai psyykkisestä ylikuormituksesta, kivuista, jäykkyyksistä ja epäsäännöllisistä nukkumisajoista kärsiville.

 

Kiireestä ja liiallisesta psyykkisestä ja/tai fyysisestä kuormittuneisuudesta johtuen monilla levon ja palautumisen osuus jää liian vähäiseksi. Tällöin elimistöön saattaa kehittyä ylivirittynyt kehollinen ja/tai psyykkinen ylikuormitustila, johon usein liittyy nukahtamisen ja unessa pysymisen häiriöitä. Ylikuormitustila tulisi katkaista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska pitkittyessään se aiheuttaa autonomisen hermoston yliaktivoitumista ja terveydellisiä ongelmia. Stressin pitkittyessä, oireet vaativat aina pidemmän toipumisajan.

 

Stressitilasta johtuvia terveydellisiä oireita voivat olla unihäiriöt, sydämen tykytys, korkea verenpaine, lihasjännitys ja -kivut, ärtymys, ahdistus, painonnousu sekä muisti- ja keskittymisvaikeudet. Stressitila on siis myös elimistön toimintaan vaikuttava fysiologinen epätasapaino, johon Neurosonic-rentoutusmenetelmässä värähtelyllä pyritään vaikuttamaan. Värähtely vaikuttaa verenkiertoon, aineenvaihduntaan sekä hermostollisiin toimintoihin ja saa aikaan syvän rentoutumisen tilan. Rentoutuminen edistää parasympaattisen, ”rauhoittavan”, hermoston toimintaa. Samalla ylikuormittuneisuudesta johtuva sympaattisen, ”stressi” hermoston yliviritteisyys laskee. Stressitilan helpottaessa ja elimistön elintoimintojen normalisoituessa ihminen pystyy usein nukahtamaan helpommin ja yölliset valvomista aiheuttavat heräämiset vähenevät, jolloin uni on syvempää ja palauttavampaa.

 

Neurosonicista on todettu olevan hyötyä erityisesti stressiperäisiin kipuihin ja palautumiseen. Pitkittynyt stressi ja univaje voivat tuottaa lihasjännitystä sekä muutoksia keskushermoston toiminnassa, kudosten verenkierrossa ja nestekierrossa. Stressiperäisille kivuille, kuten päänsärky, niska-hartiakivut, alaselkä, vatsakivut, on tyypillistä, ettei niille välttämättä löydy selittävää fysiologista syytä tutkimuksista huolimatta.  Värähtelyllä voidaan vaikuttaa lihasverenkiertoon, mikä rentouttaa lihaksia, jolloin selittämättömät kivut voivat lievittyä. Osa käyttäjistä on saanut avun myös neurologisista syistä johtuviin puutumisiin, jäykkyyksiin ja kipuihin sekä levottomiin jalkoihin. Lisää käyttökokemuksia voit lukea täältä.

 

Neurosonic-menetelmässä on rentouttavia, aktivoivia ja palauttavia ohjelmia. Eri ohjelmilla ja valituilla tehoilla saadaan aikaan erilaisia vaikutuksia. Lue lisää ohjelmista täältä. Rentoutusmenetelmästä on ollut usein hyötyä jo 1-3 hoidon jälkeen. Menetelmän teho on kuitenkin yksilöllinen ja pitkittyneissä tilanteissa menetelmästä hyötyminen voi vaatia pidemmän säännöllisen käytön. Ohjelmien pituudet ovat 10-41 minuuttia. Sarjat ovat yleensä 5-15 kertaa tai yksilöllisten oireiden mukaisesti 1-3 kertaa viikossa. Unihäiriöiden hoidossa suositellaan 2-3 kertaa viikossa kolmen viikon rentoutussarjaa. Menetelmää voi käyttää myös päivittäin. Neurosonicin käyttöä ei suositella, mikäli sinulla on akuutti tulehdustila, välilevyn pullistuma, veritulppa tai olet raskaana.

 

Neurosonic sopii erinomaisesti kotikäyttöön, työpaikoille ja esimerkiksi urheiluseuroille. Kesken työpäivän rentoutuminen tai aktivoiva-ohjelma palauttaa ja parantaa työtehoa sekä antaa asiakkaille erityislisän käynnille. Lue lisää käyttökokemuksista täältä. Kauttamme ostetusta Neurosonic-tuotteesta saat alennuksen. Uniajalla on käytössä Pro lepotuoli ja vuokraamme Plus mobiilipatjaa kotikäyttöön ja yrityksille. Lisätietoa löydät täältä.

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Uniapnea – mistä taudissa on kyse?

Uniaika_uniapnea_3

 

Uniapnea on kansansairaus ja ollut jo pitkään paljon esille mediassa. Jokainen meistä nukkuu ja lepo on elinehtojamme, joten aihe koskettaa jollakin tasolla meistä jokaista. Suurin osa meistä nukkuu myös ajoittain huonosti ja saattaa kuorsata. Voiko kyseessä olla uniapnea? Onko syytä huoleen? Ja mitä voin itse tehdä taudin tai sen vaikeusteen pahenemisen ennaltaehkäisemiseksi?

 

Ketkä sairastavat uniapneaa:

 

Uniapneaa sairastaa jopa 9–24 % väestöstä, moni tietämättään. Yleisintä uniapnea on 40−65-vuotiailla, mutta tautia todetaan nuoremmillakin. Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastaa jopa 17 % keski-ikäisistä miehistä ja 9 % naisista. Vaihdevuosien jälkeen uniapnea on naisilla lähes yhtä yleistä kuin miehillä. Naisilla uniapnea on alidiagnosoitu ja oireilee usein lievemmillä löydöksillä.

 

Uniapnean syyt:

 

Tärkein uniapnealle altistava tekijä on ylipaino. Uniapneaa sairastavista noin 70 prosenttia on ylipainoisia. Lieväkin vyötärölihavuus liittyy uniapneaan. Sairauksien vaara alkaa kasvaa, kun naisilla vyötärön ympärys 80cm ja miehillä 94cm ylittyy. Kaulan alueelle kertynyt rasvakudos ahtauttaa selinmakuulla ylähengitysteitä ja keskivartalon rasva painaa ylähengitysteitä ja keuhkoja kasaan. Hengitys ei tällöin kulje normaalisti. Alttius uniapneaan kasvaa, kun kaulan ympärysmitta on naisella yli 38 ja miehellä yli 43 senttiä.  

Normaalipainoisilla kasvojen ja kaulan rakenteelliset tekijät voivat altistaa uniapnealle. Syitä ovat pieni alaleuka, ahdas nielu, lyhyt ja/tai paksu kaula sekä kupera kasvojen profiili. Muita uniapnealle altistavia tekijöitä ovat kilpirauhasen vajaatoiminta, pitkäaikainen nenän tukkoisuus ja suuret nielurisat. Lisäksi alkoholi, tietyt rauhoittavat lääkkeet ja tupakointi lisäävät sairastumisriskiä ja pahentavat uniapnean oireita.

 

Uniapnean riskitekijöitä:

  • ylipaino
  • pieni alaleuka, lyhyt kaula, kupera kasvojen profiili
  • ahdas nielu
  • kilpirauhasen vajaatoiminta
  • nenän tukkoisuus
  • perinnöllisyys

 

Uniapnean oireet:

 

Kuorsaus on yleisin ja ensimmäisiä uniapnean oireita. Kaikki kuorsaajat eivät sairasta uniapneaa, mutta uniapneaa sairastavista suurin osa kuorsaa. Vielä ei tiedetä, miksi osa kuorsaajista sairastuu uniapneaan, mutta taustalla on todennäköisesti useita syitä ja myös perinnöllisyyttä. Kuorsaamisen lisäksi väsymys tai uupumus / alivireisyys, ”kehtuutus" ja saamattomuus, ovat tyypillisiä uniapnean oireita. Saamattomuus on erityisesti naisille tyypillinen uniapnean oire.

Väsymyksen tunnistaminen on joskus vaikeaa, koska oire on kehittynyt vähitellen ja se liitetään usein suureen työmäärään, stressiin tai johonkin muuhun kuormittavaan syyhyn. Jopa puolet uniapneaa sairastavista ei myöskään tunnista väsymystä ennen kuin huomaavat hoidon myötä eron entiseen vointiinsa. Uniapnean aiheuttamat oireet voidaan jakaa yöaikaisiin ja päivällä esiintyviin oireisiin.

 

Yöaikaiset oireet:

  • Kuorsaus
  • Unenaikaiset hengityskatkot
  • Heräämiset yön aikana (tukehtumisen tunteeseen)
  • Levoton yöuni
  • Yöhikoilu
  • Lisääntynyt yöllinen virtsaneritys
  • Unettomuus

 

Päiväaikaiset oireet:

  • Jatkuva väsymys tai uupumus
  • Aamupäänsärky
  • Keskittymisvaikeudet
  • Nukahtelu
  • Muistihäiriöt
  • Alavireisyys
  • Seksuaalielämän häiriöt

Naisten uniapnean oireissa korostuu yölliset heräämiset sekä miehiä vähemmän kuorsaaminen.

 

Uniapnean vaikeusasteen kriteerit:

 

Hengityskatko eli apnea aiheuttaa nielun ahtautumisen, joka johtuu kielen ja pehmytkudoksen lihaksien rentoutumisesta nukahtamisvaiheessa. Tällöin hengitysilmavirtaus rajoittuu (hypopnea) tai estyy kokonaan (apnea) ylähengitysteissä. Naisten uniapneassa esiintyy usein enemmän hengitysvirtauksen alenemista kuin hengityskatkoja.

Uniapneassa yli 10 sekunnin apneoita esiintyy vähintään viisi kertaa tunnissa. Apneoiden ja hypopneoiden keskimääräinen esiintyvyys tuntia kohden ilmaistaan apneahypopnea-indeksinä (AHI). Uniapnean tutkimiseen ei ole muuta luotettavaa keinoa kuin unitutkimus. Muiden väsymystä aiheuttavien sairauksien, kuten kilpirauhasen vajaatoiminnan tai masennuksen, mahdollisuus tulee myös huomioida. Tämä on tärkeää etenkin, jos elintavoista tai unitutkimuksesta (unipolygrafia) ei löydy selittävää tekijää poikkeukselliselle väsymykselle, tai cpap-hoidosta ei ole hyötyä.

 

Uniapnea luokitellaan kolmeen vaikeusasteluokkaan AHI-indeksin perusteella:

  • Lieväasteinen AHI 5-15
  • Keskivaikea-asteinen AHI 15-29
  • Vaikea-asteinen AHI yli 30

 

Uniapnean hoito:

 

Uniapnean hoidon tavoitteena on hoitaa uniapneasta aiheutuvia oireita, kuten huonolaatuista yöunta ja siihen liittyvää päiväväsymystä. Uniapnean hoitosuositukset pohjautuvat Käypä hoito -suositukseen ja ovat seuraavat:

Lieväasteinen uniapnea: painonpudotus, mikäli ylipainoa, nukkuma-asennon huomiointi, jos asentoriippuvaisuutta hengityskatkojen ilmenemisessä ja nenän tukkoisuuden hoito. Mikäli väsymysoireet ovat hankalia ja esimerkiksi ammatti vaatii erityistä vireyttä, kannattaa kokeilla CPAP-hoitoa. Tietyin erityiskriteerein hoidoksi saattaa sopia myös uniapneakisko. Uniapnean kiskohoidosta voit lukea lisää täältä.

Keskivaikea-asteinen uniapnea: painonpudotus, mikäli ylipainoa, nenän tukkoisuuden hoito ja tarvittaessa CPAP-hoito.

Vaikea-asteinen uniapnea: CPAP-hoito, nenän tukkoisuuden hoito, painonpudotus, mikäli ylipainoa.

 

Uniapnean vaikeusasteen lisäksi taudin aiheuttamat oireet määrittävät hoitotoimet. Hoitotoimia mietittäessä huomioidaan mahdolliset muut sairaudet ja ammatin vaatimat vireysvaatimukset.  Esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaus tai huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes voivat olla hoidon lisäaihe. Uniapnean hoidossa painonpudotus lieventää yleensä aina taudin vaikeusastetta, ehkäisee tilanteen pahenemista ja joissain tapauksissa jopa parantaa taudin. Lisäksi painonpudotus lisää vireyttä, terveyshyötyjä ja voi vähentää kuorsaamista.

 

Uniapnean riskit:

 

Pitkään jatkuva huonolaatuinen yöuni ja unen puute aiheuttavat sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä, keskivartalolihavuutta, metabolista oireyhtymää ja korkeata verenpainetta, jotka ovat keskeisiä sydäninfarktin riskitekijöitä. Uniapnea voi jopa kolminkertaistaa kohonneen verenpaineen ilmaantuvuuden.

Sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla uniapneaa esiintyy 2–3 kertaa enemmän kuin niitä sairastamattomilla. Kohonneen verenpaineen, tyypin 2 diabeteksen, iskeemisten sydänsairauksien ja aivoinfarktin esiintyvyys on uniapneapotilailla suurempi kuin uniapneaa sairastamattomilla. Hoitamaton keskivaikea tai vaikea uniapnea on itsenäinen sydäninfarktin riskitekijä. Sydän- ja verisuonisairauksiin, aivoverenkiertohäiriöön ja keuhkovaltimoverenpainetautiin kuolleisuuden on tutkimuksissa todettu lisääntyvän 3-6-kertaisesti hoitamatonta, vaikea-asteista uniapneaa sairastavilla. Uusimpien tutkimusten mukaan kuolleisuuden riskin kasvun on todettu liittyvän vaikeaa, hoitamatonta uniapneaa sairastavilla myös nukutusta vaativien leikkausten toipumisaikaan.

Uniapnea lisää myös auto-onnettomuuksien ja työtapaturmien riskiä. Väsyneenä ajami­seen liittyy aina riski joutua liikenne­onnettomuuteen, hoitamatonta uniap­neaa sairastavilla se on jopa seitsemän­kertainen. Hoitamaton uniapnea, johon liittyy selvä vireystilan häiriö, on este ammattikuljettajana toimimiselle. Hoidossa oleva uniapnea ei kuitenkaan ole este toimia ammattimaisessa liikenteessä. CPAP-laitehoitoa vaativaa uniapneaa sairastava voi jatkaa ammatis­saan, kun hän on hoidon ansiosta oiree­ton ja laitteen käyttö sujuu säännöllisesti.

 

 

Uniapnean ennaltaehkäisy ja itsehoito:

 

Uniapnean tärkein ennaltaehkäisykeino on ylipainon välttäminen tai ylipainoisella laihdutus. Lisäksi kannattaa välttää alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden liiallista käyttöä, erityisesti ennen nukkumaan menoa. Tupakoinnin lopettaminen vähentää hengitysteiden limakalvojen turvotusta ja ennaltaehkäisee uniapnean ilmaantumista. Laihdutus, alkoholin käytön vähentäminen ja tupakoinnin lopettaminen vähentävät myös verisuonisairauksien, tai niistä johtuvien tapahtumien, riskiä. Riittävä uni ehkäisee yliväsymystä, mikä pahentaa kuorsaamista ja lisää hengityskatkoja.

Mikäli uniapnean hoitoon on aloitettu cpap-hoito, on muistettava, että laitteen käyttö poistaa hengityskatkot, mutta ei paranna uniapneaa tai muita sairauksia. Siksi CPAP-laitteen säännöllinen käyttö on tärkeää. Säännöllinen laitteen käyttö parantaa myös virkeyttä ja edistää jaksamista huolehtia itsestä paremmin.

Ylipainoinen uniapneapotilas hyötyy aina myös elämäntapamuutoksista ja painonpudotuksesta. Tällöin päästään parhaaseen mahdolliseen hoitotulokseen vireyden kannalta ja voidaan ennalta-ehkäistä sydän- ja verisuonisairauksista johtuvia riskitapahtumia.

 

Milloin unitutkimukseen?

 

Tarkempiin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos kuorsaus ja toistuvasti todetut hengityskatkokset aiheuttavat päiväaikaista väsymystä, nukahtelua ja mahdollisesti muita oireita, kuten vaikeuksia selvitä päivittäisistä toimista tai yöllisiä rytmihäiriötuntemuksia. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua herkästi, koska hoitamattoman uniapnean vaikutukset työ- ja toimintakykyyn sekä yleiseen hyvinvointiin ovat usein merkittäviä. Tutkittaessa unipnean mahdollisuutta, tutkimukseksi riittää yleisesti käytössä oleva unitutkimus, josta käytetään nimityksiä yöpolygrafia, suppea unipolygrafia, unitutkimus tai unirekisteröinti. Uniapneasta löydät lisätietoa Hengitysliiton sivuilta tästä linkistä.

 

Miten unitutkimukseen pääsee?

Ota huolesi uniapneasta puheeksi lääkärin vastaanotolla. On tärkeää miettiä, mikä voi olla väsymysoireilun taustalla.

Uniajalla pääset unitutkimukseen myös ilman lääkärin lähetettä. Soita ja kysy lisää 040 160 2781 tai jätä yhteydenottopyyntö.

 

 

Lähteet:

Uniapnea -Opas uniapneaa sairastaville. Hengitysliitto 2020. https://www.hengitysliitto.fi/sites/default/files/oppaat/uniapneafi_2020_web.pdf

Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) Käypä hoito-suositus 2017. https://www.kaypahoito.fi/hoi50088

Diagnosoimaton uniapnea riski leikkauspotilaille. Uutispalvelu Duodecim 2019. https://www.terveysportti.fi/terveysportti/uutismaailma.duodecimapi.uutisarkisto?p_arkisto=1&p_palsta=10&p_artikkeli=uux23485

 

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Nenän tukkoisuus -tavallisimmat syyt ja hoito

 

nenaen_tukkoisuus_2_373x2655

 

Nenän tehtävät

Nenän tehtävä on puhdistaa, lämmittää ja kostuttaa sisään hengitettävää ilmaa. Nenää peittää ohut limakalvo minkä hyvä kunto on tärkeää nenän toiminnalle. Lima puhdistaa nenää ja auttaa limakalvoja puolustautumaan ulkoisia ärsykkeitä vastaan. Limaa muodostuu jatkuvasti nenässä ja sen sivuonteloissa. Nenän ollessa terve, ei liman kulkua normaalisti tiedosteta.

 

Nenän tukkoisuus

Tukkoinen nenä tekee elämästä hankalaa: hengitys ei kulje kunnolla, nenä tuntuu karstai­selta ja hajuaisti heikentyy. Monella kroonista nenän tukkoi­suutta potevalla suu kuivuu ja liikunnan harras­ta­mi­sesta tulee työlästä. Nenän tukkoisuus heikentää myös unen laatua lisäämällä kuorsausta ja hengityskatkojen määrää. Suun kautta hengittäessä, ei nenähengitys toimi ulkoisia ärsykkeitä vastaan, mikä voi lisätä infektioihin sairastumisriskiä.

Uniapneaa sairastavilla taas nenän tukkoisuus, limakalvojen turvotus tai kuivuus hankaloittaa CPAP-laitteen käyttöä. Tämä voi pahimmillaan estää ensisijaisesti hoidossa suositellun sierain-tai nenämaskin käytön.

 

Tukkoisuuden syitä

Useimmilla ihmisillä nenä säätää ilmavirran kulkua vaihtelemalla limakalvon turpeutta vasemmassa ja oikeassa nenäkäytävässä niin, että vuoron perään toinen sierain saattaa tuntua tukkoiselta, kun ilma toisessa virtaa normaalisti. Ilmiötä kutsutaan nenäsykliksi mikä on normaalia elintoimintaa eikä vaadi hoitoa.

 

Äkillisen nuha on tavallinen lyhytaikaista limakalvoturvotusta, nenän tukkoisuutta ja lisääntynyttä liman erittymistä aiheuttava tila. Pidempiaikaista ja/tai säännöllisesti toistuvaa tukkoisuutta aiheuttavat yleisimmät syyt ovat:

  1. Aller­ginen nuha oireina vetinen nuha, kutina limakalvojen turvotus ja mahdollinen aivastelu. Oireet johtuvat nenän reagoinnista allergeenille, kuten heinille, pujolle, koivulle, kissalle tai koiralle.

  2.  Nenäpolyypit, jotka ovat hyvälaatuisia limakalvopullistumia.  Polyyppien oireita ovat nenän molemminpuolinen tukkoisuus, kirkas eritevuoto ja hajuaistin heikentyminen. Joskus päänsärkyä, flunssan pitkittymistä, poskiontelotulehduksia ja vaikeuttaa hengittää nenän kautta. Astmaatikoilla, kroonista poskiontelotulehdusta sairastavilla ja allergiaan taipuvaisilla ihmisillä on polyyppeja enemmän kuin muilla. Myös perinnölliset tekijät, tupakointi ja muut limakalvoja ärsyttävät ulkoiset tekijät saattavat liittyä polyyppien kehittymiseen.

  3. Vasomotorinen nuha aiheuttaa ympäri vuoden kestävää tukkoisuutta, niistämisen tarvetta ja nenän kirvelyä. Sen lisäksi aamuisin nenän limakalvoilla saattaa esiintyä turvotusta, joka alkaa heti sängystä noustua ja helpottaa jonkin aikaa jalkeilla oltua. Oireita aiheuttaa lämpötilan vaihtelut ja nenä reagoi herkästi erilaisille ärsykkeille, kuten voimakkaille tuoksuille, maustetuille ruuille ja tupakansavulle.

  4.  Nenän kuivat limakalvot aiheuttavat tukkoisuutta. Nenän limakalvojen seinämät tuntuvat karstaisilta ja aristavilta. Lisäksi voi olla nenäverenvuotoa. Kuiva huoneilma, pakkanen ja tupakointi kuivattavat nenän limakalvoja entisestään.

Pitkään jatkuneen nenän tukkoi­suuden syynä voi olla myös synnyn­näinen tai vamman aiheuttama raken­teel­linen vika, erityisesti väliseinän vinous tai nenän sisällä olevien kuori­koiden liika­kasvu. Infektioista pitkittynyt poskiontelotulehdus aiheuttaa tulehdusta. Lääkkeistä tukkoisuutta voi aiheuttaa erityisesti liian suurella annoksella käytetty kortisonisuihke ja pitkäaikainen limakalvoja supistavien ns. avaavien nuhasuihkeiden käyttö.

 

Nenän tukkoisuuden hoito

Nenän tukkoisuutta hoidetaan syyn mukaisesti. Tukkoisuuden syytä miettiessä kannattaa pohtia milloin oireet ovat alkaneet, mihin liittyneet (flunssa, altistus, lääkitys) ja milloin oireita esiintyy (vuorokauden ja vuodenaika).

Mikäli tukkoisuudelle on selvä syy, tulisi se poistaa, kuten tupakointi. Allergisessa nuhassa tulee välttää oireita aiheuttavia tekijöitä asuin- työ- ja vapaa-ajan ympäristöissä. Vasomotorisessa nuhassa oireita estää / vähentää esimerkiksi tupakansavun ja muiden käryjen välttäminen. Tärkeää on myös hengitysteiden suojaaminen käyttämällä huivia, hengitysilman lämmitintä tai muuta suojaa kasvojen edessä pakkasella ja kylmällä ilmalla. Herätessä ilmenevään nenän vetistämiseen voi olla apua jalkojen lämpimänä pitämisestä vuoteesta noustessa, jolloin jalat eivät altistu kylmälle lattialle astuessa.

Ennaltaehkäistessä ja hoidettaessa nenän tukkoisuutta olisi tärkeää myös aktiivisesti opetella hengittämään nenän kautta, mikä edistää luonnollisesti nenän aukioloa. Nenähengityksen tukemiseen on olemassa erilaisia hengitysharjoituksia.

 

Lääkehoitona allergian ja polyyppien aiheuttamaan tukkoisuuden hoidossa käytetään kortisonia sisältäviä nenäsuihkeita. Allergisessa nuhassa tarvittaessa myös antihistamiinivalmisteita nenäsuihkeina ja tabletteina. Kortisonisuihkeiden ohjeen mukainen käyttö on turvallista eikä käytössä tarvitse pitää taukoja, mikäli erikseen ei näin ole ohjeistettu. Kortisonisuihkeen käytössä on huomioitava, ettei lääke avaa nenää, niin nopeasti kuin esim. avaavat nenäsuihkeet ja hoidosta hyötyminen vaatii säännöllisen lääkkeen käytön: Allergioista johtuvan tukkoisuuden lääkehoidossa on tärkeää muistaa myös ottaa tai aloittaa lääkehoito riittävän varhain ennen altistusta tai allergiakauden alkua.

 

Nenän kuivuudesta johtuvan tukkoisuuden hoitamiseen käytetään kostuttavia tuotteita, kuten A-vitamiini-nenätipat ja -suihke, öljypitoiset suihkeet, dexpantenolisuihkeet ja merivesi- ja keittosuolasuihkeet ja tipat. Tuotteista öljymäiset ovat hoitavampia hyvin ärtyneille limakalvoille ja irrottavat tehokkaasti myös karstaa.

Nenän huuhtelulla kannulla (ns. ”sarvikuono”) tai merivettä sisältävillä nenähuuhteluvalmisteilla lievitetään myös tukkoisuutta ja tehostetaan nenän lääkesumutteiden vaikutusta.  Huuhtelu tulee tehdä ennen suihkeiden ottoa.

 

Äkillisen nuhan tai infektion aiheuttamaan nenän tukkoisuuteen voi lyhytaikaisesti käyttää nenän limakalvon verisuonia supistavia suihkeita (ns. nuha-/avaava suihke). Avaava suihke supistaa nenän limakalvon verisuonia ja avaa nenän nopeasti vaikutuksen kestäessä 6-8 tuntia, mikä tulisi olla lääkkeen ottoväli.

Avaavat nenäsumutteet on kuitenkin tarkoitettu vain lyhytaikaiseen käyttöön. Suositeltu käyttöaika aikuisilla on maksimissaan 7 vuorokautta. Avaavan suihkeen liiallinen käyttö lisää tukkoisuutta rebound-efektin vuoksi. Lääkkeen teho heikkenee pitkällisen käytön myötä, jolloin limakalvoturvotus ja tukkoisuuden tunne lisääntyvät. Lisäksi suihkeet heikentävät limakalvon kuntoa. Apteekin avaavien nuhasuihkeiden lisäksi on olemassa ei-lääkkeettömiä avaavia nenäsuihkeita apteekeissa ja luontaistuotekaupoissa, joihin kannattaa tutustua.


Reseptivapaita nenänhoitovalmisteita:

Ilman reseptiä voi apteekista ostaa ainakin seuraavia nenähoidon suihkeita:

  • Nenän suolavesihuuhteluun: Sarvikuono nenänhuuhtelukannu, Nasaline-nenänhuuhtelija, Physiomer spray, keittosuolasuihkeet

  • Nenän kostutukseen: A-vita, Naso-Dexpanthenol, MAR plus 5 %, Nozoil-seesamiöljysuihke

  • Paikallinen kortisonisuihke: Beclonasal aqua, Beconase, Flixonase, Nasacort, Mommox, Nasofan

  • Kromoglikaattisuihke allergisiin oireisiin: Lomudal nasal, Glinor

  • Antihistamiinisuihke allergisiin oireisiin: Lastin, Livostin

  • Nenän avaamiseen ei-lääkkeellinen ja riippuvutta aiheuttava nenäsuihke: Physiomer Menthol - nenäsuihke

 

Nenäsuihkeen oikea ottotekniikka

Kortisoninenäsuihkeiden käytössä on erityisen tärkeää lääkkeen säännöllinen käyttö ja oikea ottotekniikka. Väärin annostellusta lääkkeestä ei ole hyötyä. Nenäsuihkeen otto aloitetaan aina niistämällä nenä, suihketta ravistetaan kevyesti (mikäli ohjeistettu) ja lääke annostellaan vasemmalla kädellä oikeaan sieraimeen ja päinvastoin suunnaten suihke viistosti silmän ulkonurkkaa kohti. Nenän kuorikot sijaitsevat nenän sivuilla mihin lääkkeen pitää päästä vaikuttamaan. Mikäli lääke maistuu suussa, on se laitettu liian kohtisuoraan. Täältä löydät videot nenäsuihkeiden ottotekniikasta ja huuhtelukannun käytöstä https://www.terveyskyla.fi/allergia-astmatalo/astma/itsehoito/nen%C3%A4n-hoito

 

Milloin lääkäriin?

Tarkempiin tutkimuksiin nenän tukkoisuuden vuoksi kannattaa hakeutua, mikäli oireet pitkittyvät, tukkoisuuden syy ei selviä tai itsehoitokeinoista ei ole apua.

Lue lisää blogejamme tästä linkistä! Terveisin Sari Uniajalta Ota tästä linkistä meihin yhteyttä!

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Uniapneahoidon CPAP-laite

 

Uniaika - cpap-hoito -mitä hyötyä on hoidosta?

 

Uniapnea on monelle ainakin sanana tuttu, sillä sairaus on ollut paljon esillä mediassa. Vaan miten sitä hoidetaan? Se riippuu todetun uniapnean vaikeusasteesta. Uniapneasta löydät oman blogin täältä. Uniapnean aiheuttamat hengityskatkot poistaa tehokkaimmin nukkuessa käytettävä CPAP/cpap-laite. Cpap-laite on jatkuvalla pienellä ylipaineella huoneilmaa puhaltava nukkumisen apuväline, mikä estää uniapneasta johtuvan hengitysteiden tukkeutumisen. Laitteen nimi tulee sanoista Continuous Positive Airway Pressure. CPAP-laite ei paranna uniapneaa, mutta parantaa unen laadun.

 

CPAP-hoidon toteutus

CPAP-hoidossa ylipaine johdetaan ilmateihin letkun ja maskin välityksellä. Näin riittävän ilmatiepaineen avulla ylähengitystiet on mahdollista pitää auki unen aikana. CPAP-hoito ennaltaehkäisee yleensä tehokkaasti hengitysteiden ahtautumisen hoitotuloksen säilyessä pitkäaikaisessakin käytössä. Lisäksi kuorsaaminen jää pois CPAP-laitteen käytöllä. CPAP-hoito voidaan toteuttaa vakiopaineisella tai itsesäätyvällä laitteella (auto-adjusting positive airway pressure, APAP). Vakiopaineinen CPAP-laite on vähintään yhtä tehokas kuin itsesäätyvä subjektiivisen päiväväsymyksen hoidossa, eikä käyttäjien sitoutumisessa hoitoon ole eroa. Laitteen puhaltaman hoitopaineen voimakkuus määräytyy käyttäjän tarpeesta, johon vaikuttaa todettujen hengityskatkojen määrä ja käyttäjän painoindeksi. Automaattisesti ilmavirtausta eli hoitopainetta säätävät CPAP-laitteet osaavat tunnistaa hengityksen kulun esteettömyyden ja nostavat painetta tarpeen mukaan, mikä voi lisätä CPAP-laitteen käyttömukavuutta.

 

CPAP-hoidon hyödyt

CPAP-laitteen käytön suurimpia koettuja hyötyjä ovat virkeämpi ja aktiivisempi päivävointi. Cpap-laitteen käytön myötä nukkuminen muuttuu levollisemmaksi. Hoidosta saatavia hyötyjä ovat:

  • katkonainen uni ja heräilyt vähenevät/loppuvat
  • kuorsaaminen jää pois
  • yölliset wc-käynnit vähenevät/jäävät pois
  • hikoilu vähenee/jää pois
  • levoton pyöriminen jää pois
  • aamupäänsärky ei vaivaa

 

Parhaimman hyödyn hoidosta saavat keskivaikeaa ja vaikea-asteista uniapneaa sairastavat tai hankalista väsymysoireista kärsivät. Tästä syystä cpap-hoito onkin tarkoitettu pääasiassa keskivaikeaa- ja vaikea-asteista uniapnean vaikeusastetta sairastavien hoidoksi. CPAP-hoito voi olla hyödyllinen myös lieväasteista uniapneaa sairastaville, mikäli väsymysoireet ovat hankalia ja muista hoitokeinoista ei ole apua. Laitteen käyttö mahdollistaa myös selinmakuulla nukkumisen. Selinmakuulla nukkuminen ei ole onnistunut usein vuosiin hengitysteiden tukkeutumisen vuoksi. Yöunet paranevat usein myös vieruskaverilla, koska CPAP-laitteen käyttäjällä kuorsaaminen jää pois ja nukkuminen muuttuu levollisemmaksi.

Uniapnean CPAP-hoito on vertaansa vailla oleva hoito, sen terveyshyötyjä, kustannustehokkuutta ja hoidon turvallisuutta mitattaessa. Uniapnean hoidon lisäksi CPAP-laitteen käyttö edesauttaa esimerkiksi verenpainetaudin ja diabeteksen hoitotasapainoa.

 

CPAP-hoitoon sopeutuminen

Mitä vaikeampi uniapnea ja hankalampia taudin aiheuttamat oireet ovat, sitä nopeammin yleensä uniapneaa sairastava tottuu laitteen käyttöön. Tämä pätee myös hoidosta saataviin hyötyihin. Parhaimmillaan hoidosta on selkeää hyötyä jo ensimmäisten öiden jälkeen. Toisilla taas hoitoon sopeutuminen voi vaatia hieman enemmän aikaa ja sinnikkyyttä, jolloin myös hyötyjä tunnistetaan muutaman viikon viiveellä. Se, että CPAP-laitteen käytöstä hyötyy, vaatii laitteen säännöllisen käytön ja vähintään 4h uniajan tutkimusten mukaan. Vähintään 4h yössä laitteen säännöllinen käyttö on myös julkisessa terveydenhuollossa ehtona laitteen lainalle. CPAP-laitteen käytössä ja hoitoon sopeutumisessa tärkein tekijä on laitteen käyttäjän oma motivaatio ja hoitoon sitoutuminen. Suurin osa käyttäjistä kokee ja näkee hoidon hyödyt niin suurina, että käyttää laitetta säännöllisesti.


CPAP-hoito ja maskimallit

Laitetta käytetään ensisijaisesti nenä- tai sierainmaskilla nenähengityksen hyötyjen vuoksi. Nämä maskimallit ovat kevyitä nenän päälle tai alle, tai kevyesti sieraimiin tulevia malleja, jotka eivät peitä suuta tai tule näkökenttään. Maskimallien etuna on se, että nenänielun kautta ilmapatja johdettaessa saadaan ylähengitystiet pysymään tehokkaimmin auki. Nenän kautta hengittäessä myös suu pysyy kiinni, mikä estää kuorsaamisen ja suun kuivumisen. Jatkuva suun kuivuminen voi aiheuttaa suun limakalvoihin ja hampaisiin liittyviä ongelmia.

Nenän kautta hengittäminen ja suun kiinni pitäminen voi vaatia alkuun opettelua ja tuntua oudolle, mutta siihen tottuu nopeasti.  Nenän kautta hengittämistä voi haitata nenän tukkoisuus. Sen vuoksi nenänhoito onkin yksi tärkeimmistä asioista, mikä edistää ja nopeuttaa CPAP-laitteen onnistunutta käyttöönottoa. Nenänhoitoasioista voit lukea lisää täältä.

Nenän ja suun peittävä, kokokasvomaskia käytetään CPAP-hoidossa, mikäli jostain syystä hoito ei onnistu kevyemmillä maskeilla. Tavallisimpia syitä ovat hankala nenän tukkoisuus, mikä ei hoidu nenäsuihkeilla, lääkkeillä, nenähuuhteluilla tai CPAP-hoidon avaavalla vaikutuksella. Kokokasvomaskit ovat yleensä käytössä hieman hankalampia, sillä niihin liittyy esimerkiksi herkempi maskivuoto maskin kasvoille tulevan suuremman pinta-alan vuoksi.

 

CPAP-hoidon kostutus

CPAP-hoito saattaa aiheuttaa nenän ja limakalvojen kuivumista, johtuen jatkuvasta ilmavirtauksesta hengitysteihin. Limakalvojen kuivuminen ilmenee yleensä nenän vetistämisenä, kirkkaana nuhana, nenän limakalvojen karstoittumisena ja tukkoisuutena, nenäverenvuotona, nielun kuivumisena ja yskän ärsytyksenä. Kuivumisoireet ovat yleisimpiä hoidon alkuvaiheessa ja talviaikaan, jolloin kuiva ulko- ja sisäilma rasittaa limakalvoja.

Koti CPAP-laitteisiin on liitettävissä erillinen kostuttaja, mikä on vastuksella lämpeävä vesisäiliö. Kostuttajaa käytettäessä laite puhaltaa kuivan ilman sijasta kostutettua ilmaa, mikä on hengitysteille suositeltavampaa.  Kostea ja lämmin ilma hoitaa nenän limakalvoja ja ehkäisee limakalvojen kuivumista, tukkoisuutta ja jatkuvaa nuhaoiretta. Hyvässä kunnossa olevat nenän limakalvot myös suojaavat virusinfektioilta. ResMedillä on kostuttajaan liitettävissä lämpeävä erikoisletku, minkä ansiosta letkuun ei kerry kosteutta viileässäkään nukkuessa. ResMed on käyttänyt uutena teknologiana matkamallin AirMini CPAP-laitteessaa ns. kuivakostutinta, mikä on maskin ja ilmaletkun väliin liitettävä kostutinpatruuna. Patruuna kerää hengitysilmasta kosteutta ja luovuttaa sitä käyttäjälleen sisäänhengittäessä. Kostuttajien lisäksi on suotavaa käyttää myös nenän kostutussuihkeita, esimerkiksi talvi- tai allergia-aikoina.

 

CPAP-laite vaihtoehdot

Kotikäytössä käytettävät, perus-/normi CPAP-laitteet ovat verkkokäyttöisiä, erillisellä kostuttajalla olevia hoitolaitteita. Julkisessa terveydenhuollossa uniapnean CPAP-hoidon laitteet ja välineet kilpailutetaan ja välineiden saantiin on yleensä tietyt kriteerit. Suomessa markkinoiden suurimmat laite- ja maskitoimittajat ovat ResMed ja Philips. Naisten uniapnean hoitoon on ResMedillä oma For Her-laitemalli, missä hoitopaineen säätely reagoi naisille tyypillisiin hengitystapahtumiin herkemmin.

Mikäli CPAP-laitetta täytyy kuljettaa paljon mukana, esimerkiksi työn tai vapaa-ajan reissujen vuoksi, on omakustanteisesti uniapnean hoitoon hankittavissa myös pieni ja kevyt CPAP-laite. Matkakoon laite tuo käyttöön lisämukavuutta, sillä matkalaitteiden koko ja paino lisätarvikkeineen on usein huomattavasti kevyempi kuin normaalilaitteessa.   Matkakoon laitteiden tekniikka ja ominaisuudet ovat samat kuin peruslaitteissa. Osa käyttääkin pienempää laitetta myös jatkuvassa käytössä. Uniajalla on myynnissä ResMedin AirMini CPAP-laite, josta löydät lisätietoa täältä.

CPAP-laitteen käyttö on mahdollista aloittaa Uniajalla omaksi hankitulla perus- tai matkalaitteella diagnosoidun uniapnean pohjalta. CPAP-laitteen vuokraaminen mahdollistaa hoitokokeilun tai hoidon jonottaessasi mahdollisesti julkiseen terveydenhuoltoon hoidon aloitukseen. Mikäli sinulle ei ole tehty vielä unitutkimusta, pääset Uniajalla unitutkimukseen myös ilman lääkärin lähetettä. Tutustu lisää Uniajan tutkimus- ja hoitovaihtoehtoisin täällä.

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Milloin on syytä kiinnittää huomiota väsymykseen?

 

Uniaika_nukkuvat_miehet_Blogikuva

 

Hyvä vireystila auttaa jaksamaan ja selviämään päivän askareista paremmin. Hyvän vireystilan mittarina voidaan pitää sitä, ettei kaikki voimat mene pakollisista tehtävistä selviytymiseen, vaan energiaa riittää myös omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen, kotitöihin ja harrastuksiin.  Monilla näin ei ole, vaan kaikki paukut kuluvat töissä ja vapaa-aika menee lepäämiseen. Mistä tämä voi johtua?

 

Väsymyksen syitä kannattaa lähteä miettimään omien nukkumistottumusten ja elintapojen pohjalta. Nukunko riittävän pitkät yöunet? Aikuisen normaali unentarve on noin 6-8h. Mikäli yöunet jäävät säännöllisesti liian lyhyiksi, nukkumaanmenoa kannattaa aikaistaa ja seurata millainen vaikutus pidemmillä yöunilla on virkeystilaan.

Huomiota kannattaa kiinnittää myös päiväunien pituuteen, sillä silmien lepuuttaminen unessa työpäivän jälkeen viivästyttää nukahtamisaikaa ja lyhentää yöunta. Elintavoista alkoholin ja kahvin nauttiminen illalla ovat tärkeimpiä yöunen laatua heikentäviä tekijöitä. Nukahtaminen ja unessa pysyminen vaatii riittävän rauhallisen ja rentoutuneen olotilan. Rauhoittumista voi häiritä esimerkiksi liian myöhäinen kovatehoinen treenaaminen, työnteko, stressi ja huolet.

 

Nukkumisasioiden ja elintapojen ollessa kunnossa väsymyksen syynä voi olla jokin sairaus, kuten kilpirauhasen toiminnan tai sokeriaineenvaihdunnan häiriö mikä on syytä selvittää. Mikäli väsymykselle ei löydy syytä edellä läpikäydyistä asioista ja päiväväsymys on haittaavaa, on voi olla syytä lähteä tutkimaan tarkemmin, millaista nukkuminen on. Väsymyksen lisäksi kuorsaaminen, katkonainen uni, hengityskatkot, yölliset wc-käynnit, hikoilu ja aamupäänsärky ovat oireita, jolloin unitutkimus voi olla tarpeellinen. Hengityskatkot ja kuorsaaminen voivat olla oireita, joista ei itse ole tietoinen muutoin kuin esimerkiksi suun kuivumisen ja kurkun karheuden tuntemuksina sekä päiväväsymyksenä.

 

Mitä sitten unitutkimuksella (unipolygrafia, unirekisteröinti) on mahdollista selvittää? Tärkeimmät selvitettävät asiat ovat elimistön yön aikainen hapetusarvo, sydämen pulssi, mahdolliset hengitykset vaimentumiset ja hengityskatkot sekä kuorsaaminen. Lisäksi tutkimuksessa rekisteröidään nukkumisasento millä saattaa olla suuri vaikutus hengityksen virtaukseen ja kuorsaamiseen. Nämä edellä mainitut asiat selviävät uniapnean poissulun yleisimmin käytössä olevassa diagnoosimenetelmässä eli suppeassa unipolygrafiassa (yöpolygrafia).

Unitutkimukseen hakeutumisen syynä on usein oma tai läheisten huoli, jota ei ole aina syytä aliarvioida. Paras tulos tutkimuksesta on se, ettei vakavaa cpap-laitehoitoa vaativaa uniapneaa löydy, vaan oireita voidaan hoitaa muilla keinoin. Tutkimus voi toimia myös herätteenä muuttaa ajoissa elintapoja ja ennaltaehkäistä uniapnean kehittyminen tai sen vaikeutuminen.

 

 

 

Avainsanat: Uniaika, väsymys, vireys, unitutkimus, suppea unipolygrafia

 

Lue koko viesti