Blogi


 


 

 

Julkaistu , julkaisija

Uniapnea – mistä taudissa on kyse?

Uniaika_uniapnea_3

 

Uniapnea on kansansairaus ja ollut jo pitkään paljon esille mediassa. Jokainen meistä nukkuu ja lepo on elinehtojamme, joten aihe koskettaa jollakin tasolla meistä jokaista. Suurin osa meistä nukkuu myös ajoittain huonosti ja saattaa kuorsata. Voiko kyseessä olla uniapnea? Onko syytä huoleen? Ja mitä voin itse tehdä taudin tai sen vaikeusteen pahenemisen ennaltaehkäisemiseksi?

 

Ketkä sairastavat uniapneaa:

 

Uniapneaa sairastaa jopa 9–24 % väestöstä, moni tietämättään. Yleisintä uniapnea on 40−65-vuotiailla, mutta tautia todetaan nuoremmillakin. Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastaa jopa 17 % keski-ikäisistä miehistä ja 9 % naisista. Vaihdevuosien jälkeen uniapnea on naisilla lähes yhtä yleistä kuin miehillä. Naisilla uniapnea on alidiagnosoitu ja oireilee usein lievemmillä löydöksillä.

 

Uniapnean syyt:

 

Tärkein uniapnealle altistava tekijä on ylipaino. Uniapneaa sairastavista noin 70 prosenttia on ylipainoisia. Lieväkin vyötärölihavuus liittyy uniapneaan. Sairauksien vaara alkaa kasvaa, kun naisilla vyötärön ympärys 80cm ja miehillä 94cm ylittyy. Kaulan alueelle kertynyt rasvakudos ahtauttaa selinmakuulla ylähengitysteitä ja keskivartalon rasva painaa ylähengitysteitä ja keuhkoja kasaan. Hengitys ei tällöin kulje normaalisti. Alttius uniapneaan kasvaa, kun kaulan ympärysmitta on naisella yli 38 ja miehellä yli 43 senttiä.  

Normaalipainoisilla kasvojen ja kaulan rakenteelliset tekijät voivat altistaa uniapnealle. Syitä ovat pieni alaleuka, ahdas nielu, lyhyt ja/tai paksu kaula sekä kupera kasvojen profiili. Muita uniapnealle altistavia tekijöitä ovat kilpirauhasen vajaatoiminta, pitkäaikainen nenän tukkoisuus ja suuret nielurisat. Lisäksi alkoholi, tietyt rauhoittavat lääkkeet ja tupakointi lisäävät sairastumisriskiä ja pahentavat uniapnean oireita.

 

Uniapnean riskitekijöitä:

  • ylipaino
  • pieni alaleuka, lyhyt kaula, kupera kasvojen profiili
  • ahdas nielu
  • kilpirauhasen vajaatoiminta
  • nenän tukkoisuus
  • perinnöllisyys

 

Uniapnean oireet:

 

Kuorsaus on yleisin ja ensimmäisiä uniapnean oireita. Kaikki kuorsaajat eivät sairasta uniapneaa, mutta uniapneaa sairastavista suurin osa kuorsaa. Vielä ei tiedetä, miksi osa kuorsaajista sairastuu uniapneaan, mutta taustalla on todennäköisesti useita syitä ja myös perinnöllisyyttä. Kuorsaamisen lisäksi väsymys tai uupumus / alivireisyys, ”kehtuutus" ja saamattomuus, ovat tyypillisiä uniapnean oireita. Saamattomuus on erityisesti naisille tyypillinen uniapnean oire.

Väsymyksen tunnistaminen on joskus vaikeaa, koska oire on kehittynyt vähitellen ja se liitetään usein suureen työmäärään, stressiin tai johonkin muuhun kuormittavaan syyhyn. Jopa puolet uniapneaa sairastavista ei myöskään tunnista väsymystä ennen kuin huomaavat hoidon myötä eron entiseen vointiinsa. Uniapnean aiheuttamat oireet voidaan jakaa yöaikaisiin ja päivällä esiintyviin oireisiin.

 

Yöaikaiset oireet:

  • Kuorsaus
  • Unenaikaiset hengityskatkot
  • Heräämiset yön aikana (tukehtumisen tunteeseen)
  • Levoton yöuni
  • Yöhikoilu
  • Lisääntynyt yöllinen virtsaneritys
  • Unettomuus

 

Päiväaikaiset oireet:

  • Jatkuva väsymys tai uupumus
  • Aamupäänsärky
  • Keskittymisvaikeudet
  • Nukahtelu
  • Muistihäiriöt
  • Alavireisyys
  • Seksuaalielämän häiriöt

Naisten uniapnean oireissa korostuu yölliset heräämiset sekä miehiä vähemmän kuorsaaminen.

 

Uniapnean vaikeusasteen kriteerit:

 

Hengityskatko eli apnea aiheuttaa nielun ahtautumisen, joka johtuu kielen ja pehmytkudoksen lihaksien rentoutumisesta nukahtamisvaiheessa. Tällöin hengitysilmavirtaus rajoittuu (hypopnea) tai estyy kokonaan (apnea) ylähengitysteissä. Naisten uniapneassa esiintyy usein enemmän hengitysvirtauksen alenemista kuin hengityskatkoja.

Uniapneassa yli 10 sekunnin apneoita esiintyy vähintään viisi kertaa tunnissa. Apneoiden ja hypopneoiden keskimääräinen esiintyvyys tuntia kohden ilmaistaan apneahypopnea-indeksinä (AHI). Uniapnean tutkimiseen ei ole muuta luotettavaa keinoa kuin unitutkimus. Muiden väsymystä aiheuttavien sairauksien, kuten kilpirauhasen vajaatoiminnan tai masennuksen, mahdollisuus tulee myös huomioida. Tämä on tärkeää etenkin, jos elintavoista tai unitutkimuksesta (unipolygrafia) ei löydy selittävää tekijää poikkeukselliselle väsymykselle, tai cpap-hoidosta ei ole hyötyä.

 

Uniapnea luokitellaan kolmeen vaikeusasteluokkaan AHI-indeksin perusteella:

  • Lieväasteinen AHI 5-15
  • Keskivaikea-asteinen AHI 15-29
  • Vaikea-asteinen AHI yli 30

 

Uniapnean hoito:

 

Uniapnean hoidon tavoitteena on hoitaa uniapneasta aiheutuvia oireita, kuten huonolaatuista yöunta ja siihen liittyvää päiväväsymystä. Uniapnean hoitosuositukset pohjautuvat Käypä hoito -suositukseen ja ovat seuraavat:

Lieväasteinen uniapnea: painonpudotus, mikäli ylipainoa, nukkuma-asennon huomiointi, jos asentoriippuvaisuutta hengityskatkojen ilmenemisessä ja nenän tukkoisuuden hoito. Mikäli väsymysoireet ovat hankalia ja esimerkiksi ammatti vaatii erityistä vireyttä, kannattaa kokeilla CPAP-hoitoa. Tietyin erityiskriteerein hoidoksi saattaa sopia myös uniapneakisko. Uniapnean kiskohoidosta voit lukea lisää täältä.

Keskivaikea-asteinen uniapnea: painonpudotus, mikäli ylipainoa, nenän tukkoisuuden hoito ja tarvittaessa CPAP-hoito.

Vaikea-asteinen uniapnea: CPAP-hoito, nenän tukkoisuuden hoito, painonpudotus, mikäli ylipainoa.

 

Uniapnean vaikeusasteen lisäksi taudin aiheuttamat oireet määrittävät hoitotoimet. Hoitotoimia mietittäessä huomioidaan mahdolliset muut sairaudet ja ammatin vaatimat vireysvaatimukset.  Esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaus tai huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes voivat olla hoidon lisäaihe. Uniapnean hoidossa painonpudotus lieventää yleensä aina taudin vaikeusastetta, ehkäisee tilanteen pahenemista ja joissain tapauksissa jopa parantaa taudin. Lisäksi painonpudotus lisää vireyttä, terveyshyötyjä ja voi vähentää kuorsaamista.

 

Uniapnean riskit:

 

Pitkään jatkuva huonolaatuinen yöuni ja unen puute aiheuttavat sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä, keskivartalolihavuutta, metabolista oireyhtymää ja korkeata verenpainetta, jotka ovat keskeisiä sydäninfarktin riskitekijöitä. Uniapnea voi jopa kolminkertaistaa kohonneen verenpaineen ilmaantuvuuden.

Sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla uniapneaa esiintyy 2–3 kertaa enemmän kuin niitä sairastamattomilla. Kohonneen verenpaineen, tyypin 2 diabeteksen, iskeemisten sydänsairauksien ja aivoinfarktin esiintyvyys on uniapneapotilailla suurempi kuin uniapneaa sairastamattomilla. Hoitamaton keskivaikea tai vaikea uniapnea on itsenäinen sydäninfarktin riskitekijä. Sydän- ja verisuonisairauksiin, aivoverenkiertohäiriöön ja keuhkovaltimoverenpainetautiin kuolleisuuden on tutkimuksissa todettu lisääntyvän 3-6-kertaisesti hoitamatonta, vaikea-asteista uniapneaa sairastavilla. Uusimpien tutkimusten mukaan kuolleisuuden riskin kasvun on todettu liittyvän vaikeaa, hoitamatonta uniapneaa sairastavilla myös nukutusta vaativien leikkausten toipumisaikaan.

Uniapnea lisää myös auto-onnettomuuksien ja työtapaturmien riskiä. Väsyneenä ajami­seen liittyy aina riski joutua liikenne­onnettomuuteen, hoitamatonta uniap­neaa sairastavilla se on jopa seitsemän­kertainen. Hoitamaton uniapnea, johon liittyy selvä vireystilan häiriö, on este ammattikuljettajana toimimiselle. Hoidossa oleva uniapnea ei kuitenkaan ole este toimia ammattimaisessa liikenteessä. CPAP-laitehoitoa vaativaa uniapneaa sairastava voi jatkaa ammatis­saan, kun hän on hoidon ansiosta oiree­ton ja laitteen käyttö sujuu säännöllisesti.

 

 

Uniapnean ennaltaehkäisy ja itsehoito:

 

Uniapnean tärkein ennaltaehkäisykeino on ylipainon välttäminen tai ylipainoisella laihdutus. Lisäksi kannattaa välttää alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden liiallista käyttöä, erityisesti ennen nukkumaan menoa. Tupakoinnin lopettaminen vähentää hengitysteiden limakalvojen turvotusta ja ennaltaehkäisee uniapnean ilmaantumista. Laihdutus, alkoholin käytön vähentäminen ja tupakoinnin lopettaminen vähentävät myös verisuonisairauksien, tai niistä johtuvien tapahtumien, riskiä. Riittävä uni ehkäisee yliväsymystä, mikä pahentaa kuorsaamista ja lisää hengityskatkoja.

Mikäli uniapnean hoitoon on aloitettu cpap-hoito, on muistettava, että laitteen käyttö poistaa hengityskatkot, mutta ei paranna uniapneaa tai muita sairauksia. Siksi CPAP-laitteen säännöllinen käyttö on tärkeää. Säännöllinen laitteen käyttö parantaa myös virkeyttä ja edistää jaksamista huolehtia itsestä paremmin.

Ylipainoinen uniapneapotilas hyötyy aina myös elämäntapamuutoksista ja painonpudotuksesta. Tällöin päästään parhaaseen mahdolliseen hoitotulokseen vireyden kannalta ja voidaan ennalta-ehkäistä sydän- ja verisuonisairauksista johtuvia riskitapahtumia.

 

Milloin unitutkimukseen?

 

Tarkempiin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos kuorsaus ja toistuvasti todetut hengityskatkokset aiheuttavat päiväaikaista väsymystä, nukahtelua ja mahdollisesti muita oireita, kuten vaikeuksia selvitä päivittäisistä toimista tai yöllisiä rytmihäiriötuntemuksia. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua herkästi, koska hoitamattoman uniapnean vaikutukset työ- ja toimintakykyyn sekä yleiseen hyvinvointiin ovat usein merkittäviä. Tutkittaessa unipnean mahdollisuutta, tutkimukseksi riittää yleisesti käytössä oleva unitutkimus, josta käytetään nimityksiä yöpolygrafia, suppea unipolygrafia, unitutkimus tai unirekisteröinti. Uniapneasta löydät lisätietoa Hengitysliiton sivuilta tästä linkistä.

 

Miten unitutkimukseen pääsee?

Ota huolesi uniapneasta puheeksi lääkärin vastaanotolla. On tärkeää miettiä, mikä voi olla väsymysoireilun taustalla.

Uniajalla pääset unitutkimukseen myös ilman lääkärin lähetettä. Soita ja kysy lisää 040 160 2781 tai jätä yhteydenottopyyntö.

 

 

Lähteet:

Uniapnea -Opas uniapneaa sairastaville. Hengitysliitto 2020. https://www.hengitysliitto.fi/sites/default/files/oppaat/uniapneafi_2020_web.pdf

Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) Käypä hoito-suositus 2017. https://www.kaypahoito.fi/hoi50088

Diagnosoimaton uniapnea riski leikkauspotilaille. Uutispalvelu Duodecim 2019. https://www.terveysportti.fi/terveysportti/uutismaailma.duodecimapi.uutisarkisto?p_arkisto=1&p_palsta=10&p_artikkeli=uux23485

 

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Uniapneahoidon CPAP-laite

 

Uniaika - cpap-hoito -mitä hyötyä on hoidosta?

 

Uniapnea on monelle ainakin sanana tuttu, sillä sairaus on ollut paljon esillä mediassa. Vaan miten sitä hoidetaan? Se riippuu todetun uniapnean vaikeusasteesta. Uniapneasta löydät oman blogin täältä. Uniapnean aiheuttamat hengityskatkot poistaa tehokkaimmin nukkuessa käytettävä CPAP/cpap-laite. Cpap-laite on jatkuvalla pienellä ylipaineella huoneilmaa puhaltava nukkumisen apuväline, mikä estää uniapneasta johtuvan hengitysteiden tukkeutumisen. Laitteen nimi tulee sanoista Continuous Positive Airway Pressure. CPAP-laite ei paranna uniapneaa, mutta parantaa unen laadun.

 

CPAP-hoidon toteutus

CPAP-hoidossa ylipaine johdetaan ilmateihin letkun ja maskin välityksellä. Näin riittävän ilmatiepaineen avulla ylähengitystiet on mahdollista pitää auki unen aikana. CPAP-hoito ennaltaehkäisee yleensä tehokkaasti hengitysteiden ahtautumisen hoitotuloksen säilyessä pitkäaikaisessakin käytössä. Lisäksi kuorsaaminen jää pois CPAP-laitteen käytöllä. CPAP-hoito voidaan toteuttaa vakiopaineisella tai itsesäätyvällä laitteella (auto-adjusting positive airway pressure, APAP). Vakiopaineinen CPAP-laite on vähintään yhtä tehokas kuin itsesäätyvä subjektiivisen päiväväsymyksen hoidossa, eikä käyttäjien sitoutumisessa hoitoon ole eroa. Laitteen puhaltaman hoitopaineen voimakkuus määräytyy käyttäjän tarpeesta, johon vaikuttaa todettujen hengityskatkojen määrä ja käyttäjän painoindeksi. Automaattisesti ilmavirtausta eli hoitopainetta säätävät CPAP-laitteet osaavat tunnistaa hengityksen kulun esteettömyyden ja nostavat painetta tarpeen mukaan, mikä voi lisätä CPAP-laitteen käyttömukavuutta.

 

CPAP-hoidon hyödyt

CPAP-laitteen käytön suurimpia koettuja hyötyjä ovat virkeämpi ja aktiivisempi päivävointi. Cpap-laitteen käytön myötä nukkuminen muuttuu levollisemmaksi. Hoidosta saatavia hyötyjä ovat:

  • katkonainen uni ja heräilyt vähenevät/loppuvat
  • kuorsaaminen jää pois
  • yölliset wc-käynnit vähenevät/jäävät pois
  • hikoilu vähenee/jää pois
  • levoton pyöriminen jää pois
  • aamupäänsärky ei vaivaa

 

Parhaimman hyödyn hoidosta saavat keskivaikeaa ja vaikea-asteista uniapneaa sairastavat tai hankalista väsymysoireista kärsivät. Tästä syystä cpap-hoito onkin tarkoitettu pääasiassa keskivaikeaa- ja vaikea-asteista uniapnean vaikeusastetta sairastavien hoidoksi. CPAP-hoito voi olla hyödyllinen myös lieväasteista uniapneaa sairastaville, mikäli väsymysoireet ovat hankalia ja muista hoitokeinoista ei ole apua. Laitteen käyttö mahdollistaa myös selinmakuulla nukkumisen. Selinmakuulla nukkuminen ei ole onnistunut usein vuosiin hengitysteiden tukkeutumisen vuoksi. Yöunet paranevat usein myös vieruskaverilla, koska CPAP-laitteen käyttäjällä kuorsaaminen jää pois ja nukkuminen muuttuu levollisemmaksi.

Uniapnean CPAP-hoito on vertaansa vailla oleva hoito, sen terveyshyötyjä, kustannustehokkuutta ja hoidon turvallisuutta mitattaessa. Uniapnean hoidon lisäksi CPAP-laitteen käyttö edesauttaa esimerkiksi verenpainetaudin ja diabeteksen hoitotasapainoa.

 

CPAP-hoitoon sopeutuminen

Mitä vaikeampi uniapnea ja hankalampia taudin aiheuttamat oireet ovat, sitä nopeammin yleensä uniapneaa sairastava tottuu laitteen käyttöön. Tämä pätee myös hoidosta saataviin hyötyihin. Parhaimmillaan hoidosta on selkeää hyötyä jo ensimmäisten öiden jälkeen. Toisilla taas hoitoon sopeutuminen voi vaatia hieman enemmän aikaa ja sinnikkyyttä, jolloin myös hyötyjä tunnistetaan muutaman viikon viiveellä. Se, että CPAP-laitteen käytöstä hyötyy, vaatii laitteen säännöllisen käytön ja vähintään 4h uniajan tutkimusten mukaan. Vähintään 4h yössä laitteen säännöllinen käyttö on myös julkisessa terveydenhuollossa ehtona laitteen lainalle. CPAP-laitteen käytössä ja hoitoon sopeutumisessa tärkein tekijä on laitteen käyttäjän oma motivaatio ja hoitoon sitoutuminen. Suurin osa käyttäjistä kokee ja näkee hoidon hyödyt niin suurina, että käyttää laitetta säännöllisesti.


CPAP-hoito ja maskimallit

Laitetta käytetään ensisijaisesti nenä- tai sierainmaskilla nenähengityksen hyötyjen vuoksi. Nämä maskimallit ovat kevyitä nenän päälle tai alle, tai kevyesti sieraimiin tulevia malleja, jotka eivät peitä suuta tai tule näkökenttään. Maskimallien etuna on se, että nenänielun kautta ilmapatja johdettaessa saadaan ylähengitystiet pysymään tehokkaimmin auki. Nenän kautta hengittäessä myös suu pysyy kiinni, mikä estää kuorsaamisen ja suun kuivumisen. Jatkuva suun kuivuminen voi aiheuttaa suun limakalvoihin ja hampaisiin liittyviä ongelmia.

Nenän kautta hengittäminen ja suun kiinni pitäminen voi vaatia alkuun opettelua ja tuntua oudolle, mutta siihen tottuu nopeasti.  Nenän kautta hengittämistä voi haitata nenän tukkoisuus. Sen vuoksi nenänhoito onkin yksi tärkeimmistä asioista, mikä edistää ja nopeuttaa CPAP-laitteen onnistunutta käyttöönottoa. Nenänhoitoasioista voit lukea lisää täältä.

Nenän ja suun peittävä, kokokasvomaskia käytetään CPAP-hoidossa, mikäli jostain syystä hoito ei onnistu kevyemmillä maskeilla. Tavallisimpia syitä ovat hankala nenän tukkoisuus, mikä ei hoidu nenäsuihkeilla, lääkkeillä, nenähuuhteluilla tai CPAP-hoidon avaavalla vaikutuksella. Kokokasvomaskit ovat yleensä käytössä hieman hankalampia, sillä niihin liittyy esimerkiksi herkempi maskivuoto maskin kasvoille tulevan suuremman pinta-alan vuoksi.

 

CPAP-hoidon kostutus

CPAP-hoito saattaa aiheuttaa nenän ja limakalvojen kuivumista, johtuen jatkuvasta ilmavirtauksesta hengitysteihin. Limakalvojen kuivuminen ilmenee yleensä nenän vetistämisenä, kirkkaana nuhana, nenän limakalvojen karstoittumisena ja tukkoisuutena, nenäverenvuotona, nielun kuivumisena ja yskän ärsytyksenä. Kuivumisoireet ovat yleisimpiä hoidon alkuvaiheessa ja talviaikaan, jolloin kuiva ulko- ja sisäilma rasittaa limakalvoja.

Koti CPAP-laitteisiin on liitettävissä erillinen kostuttaja, mikä on vastuksella lämpeävä vesisäiliö. Kostuttajaa käytettäessä laite puhaltaa kuivan ilman sijasta kostutettua ilmaa, mikä on hengitysteille suositeltavampaa.  Kostea ja lämmin ilma hoitaa nenän limakalvoja ja ehkäisee limakalvojen kuivumista, tukkoisuutta ja jatkuvaa nuhaoiretta. Hyvässä kunnossa olevat nenän limakalvot myös suojaavat virusinfektioilta. ResMedillä on kostuttajaan liitettävissä lämpeävä erikoisletku, minkä ansiosta letkuun ei kerry kosteutta viileässäkään nukkuessa. ResMed on käyttänyt uutena teknologiana matkamallin AirMini CPAP-laitteessaa ns. kuivakostutinta, mikä on maskin ja ilmaletkun väliin liitettävä kostutinpatruuna. Patruuna kerää hengitysilmasta kosteutta ja luovuttaa sitä käyttäjälleen sisäänhengittäessä. Kostuttajien lisäksi on suotavaa käyttää myös nenän kostutussuihkeita, esimerkiksi talvi- tai allergia-aikoina.

 

CPAP-laite vaihtoehdot

Kotikäytössä käytettävät, perus-/normi CPAP-laitteet ovat verkkokäyttöisiä, erillisellä kostuttajalla olevia hoitolaitteita. Julkisessa terveydenhuollossa uniapnean CPAP-hoidon laitteet ja välineet kilpailutetaan ja välineiden saantiin on yleensä tietyt kriteerit. Suomessa markkinoiden suurimmat laite- ja maskitoimittajat ovat ResMed ja Philips. Naisten uniapnean hoitoon on ResMedillä oma For Her-laitemalli, missä hoitopaineen säätely reagoi naisille tyypillisiin hengitystapahtumiin herkemmin.

Mikäli CPAP-laitetta täytyy kuljettaa paljon mukana, esimerkiksi työn tai vapaa-ajan reissujen vuoksi, on omakustanteisesti uniapnean hoitoon hankittavissa myös pieni ja kevyt CPAP-laite. Matkakoon laite tuo käyttöön lisämukavuutta, sillä matkalaitteiden koko ja paino lisätarvikkeineen on usein huomattavasti kevyempi kuin normaalilaitteessa.   Matkakoon laitteiden tekniikka ja ominaisuudet ovat samat kuin peruslaitteissa. Osa käyttääkin pienempää laitetta myös jatkuvassa käytössä. Uniajalla on myynnissä ResMedin AirMini CPAP-laite, josta löydät lisätietoa täältä.

CPAP-laitteen käyttö on mahdollista aloittaa Uniajalla omaksi hankitulla perus- tai matkalaitteella diagnosoidun uniapnean pohjalta. CPAP-laitteen vuokraaminen mahdollistaa hoitokokeilun tai hoidon jonottaessasi mahdollisesti julkiseen terveydenhuoltoon hoidon aloitukseen. Mikäli sinulle ei ole tehty vielä unitutkimusta, pääset Uniajalla unitutkimukseen myös ilman lääkärin lähetettä. Tutustu lisää Uniajan tutkimus- ja hoitovaihtoehtoisin täällä.

 

 

Lue koko viesti