Blogi

Näytä nykyinen sisältö RSS-syötteenä

Blogi

Uniajan blogin tavoitteena on lisätä vireyttäsi ja terveyttäsi.

Blogista löydät tietoa unesta, vireystilasta sekä hyvinvoinnin ja  terveyden edistämisestä. Blogiin on pyritty tuomaan myös uniapnean ja cpap-hoidon keskeisimmät asiat.

Tutkitun tiedon lisäksi muiden kokemukset ja vertaistuki ovat tärkeässä roolissa etenkin, kun opettelemme jotakin uutta tai teemme elintapamuutoksia. Kerrotaan siis onnistumisestasi muillekin!


Julkaistu , julkaisija

Uniapnea – mistä taudissa on kyse?

Uniaika_uniapnea_3

Uniapnea on uusimpia kansansairauksiamme ja ollut jo pitkään paljon esille mediassa. Jokainen meistä nukkuu ja lepo on elinehtojamme, joten aihe koskettaa jollakin tasolla meistä jokaista. Suurin osa meistä nukkuu myös ajoittain huonosti ja saattaa kuorsata. Voiko kyseessä olla uniapnea? Onko syytä huoleen? Ja mitä voin itse tehdä taudin ennaltaehkäisemiseksi?

Ketkä sairastavat uniapneaa:

Jopa 9–24 % väestöstä sairastaa uniapneaa, moni tietämättään. Yleisintä uniapnea on 40−65-vuotiailla, mutta tautia todetaan nuoremmillakin. Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastaa jopa 17 % keski-ikäisistä miehistä ja 9 % naisista. Vaihdevuosien jälkeen uniapnea on naisilla lähes yhtä yleistä kuin miehillä. Naisilla uniapnea on alidiagnosoitu.

Uniapnean syyt:

Tärkein uniapnealle altistava tekijä on ylipaino. Uniapneaa sairastavista noin 70 prosenttia on ylipainoisia. Lieväkin vyötärölihavuus liittyy uniapneaan. Kaulan alueelle kertynyt rasvakudos ahtauttaa selinmakuulla ylähengitysteitä ja keskivartalon rasva painaa ylähengitysteitä ja keuhkoja kasaan. Hengitys ei tällöin kulje normaalisti. Normaalipainoisilla kasvojen ja kaulan rakenteelliset tekijät voivat altistaa uniapnealle. Syitä ovat pieni alaleuka, ahdas nielu, lyhyt ja/tai paksu kaula sekä kupera kasvojen profiili. Muita uniapnealle altistavia tekijöitä ovat pitkäaikainen nenän tukkoisuus ja suuret nielurisat. Lisäksi alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet pahentavat uniapnean oireita.

Riskitekijöitä:

  • ylipaino
  • pieni alaleuka, lyhyt kaula, kupera kasvojen profiili
  • ahdas nielu
  • nenän tukkoisuus

Uniapnean oireet:

Kuorsaus on yleisin ja ensimmäisiä uniapnean oireita. Kaikki kuorsaajat eivät sairasta uniapneaa, mutta uniapneaa sairastavista suurin osa kuorsaa. Vielä ei tiedetä, miksi osa kuorsaajista sairastuu uniapneaan, mutta taustalla on todennäköisesti useita syitä ja myös perinnöllisyyttä. Kuorsaamisen lisäksi väsymys tai uupumus / alivireisyys, ”kehtuutus ja saamattomuus”, ovat tyypillisiä uniapnean oireita. Väsymyksen tunnistaminen on joskus vaikeaa, koska oire on kehittynyt vähitellen ja se liitetään usein suureen työmäärään, stressiin tai johonkin muuhun kuormittavaan syyhyn.  Uniapnean aiheuttamat oireet voidaan jakaa yöaikaisiin ja päivällä esiintyviin oireisiin:

 

Yöaikaiset:

  • Kuorsaus
  • Unenaikaiset hengityskatkot
  • Herääminen tukehtumisen tunteeseen
  • Levoton yöuni
  • Yöhikoilu
  • Lisääntynyt yöllinen virtsaneritys
  • Unettomuus

Päiväaikaiset:

  • Jatkuva väsymys tai uupumus
  • Aamupäänsärky
  • Keskittymisvaikeudet
  • Nukahtelu
  • Muistihäiriöt
  • Alavireisyys
  • Seksuaalielämän häiriöt

 

Uniapneataudin kriteerit:

Hengityskatko eli apnea aiheuttaa nielun ahtautumisen, joka johtuu kielen ja pehmytkudoksen lihaksien rentoutumisesta nukahtamisvaiheessa. Tällöin hengitysilmavirtaus rajoittuu (hypopnea) tai estyy kokonaan (apnea) ylähengitysteissä.

Uniapneassa yli 10 sekunnin apneoita esiintyy vähintään viisi kertaa tunnissa. Apneoiden ja hypopneoiden keskimääräinen esiintyvyys tuntia kohden ilmaistaan apneahypopnea-indeksinä (AHI). Uniapnean tutkimiseen ei ole muuta luotettavaa keinoa kuin unitutkimus. Muiden väsymystä aiheuttavien sairauksien, kuten kilpirauhasen vajaatoiminnan, mahdollisuus tulee myös huomioida. Tämä on tärkeää etenkin, jos elintavoista tai unitutkimuksesta (unipolygrafia) ei löydy selittävää tekijää poikkeukselliselle väsymykselle, tai cpap-hoidosta ei ole hyötyä.

Uniapnea luokitellaan kolmeen vaikeusasteluokkaan AHI-indeksin perusteella:

Lieväasteinen AHI 5-15

Keskivaikea-asteinen AHI 15-29

Vaikea-asteinen AHI yli 30

 

Uniapnean riskit:

Pitkään jatkuva huonolaatuinen yöuni ja unen puute aiheuttavat sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä, keskivartalolihavuutta, metabolista oireyhtymää ja korkeata verenpainetta, jotka ovat keskeisiä sydäninfarktin riskitekijöitä. Uniapnea voi jopa kolminkertaistaa kohonneen verenpaineen ilmaantuvuuden.

Sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla uniapneaa esiintyy 2–3 kertaa enemmän kuin niitä sairastamattomilla. Kohonneen verenpaineen, tyypin 2 diabeteksen, iskeemisten sydänsairauksien ja aivoinfarktin esiintyvyys on uniapneapotilailla suurempi kuin uniapneaa sairastamattomilla. Hoitamaton keskivaikea tai vaikea uniapnea on itsenäinen sydäninfarktin riskitekijä.

Uniapnea lisää myös auto-onnettomuuksien ja työtapaturmien riskiä. Hoitamaton uniapnea, johon liittyy selvä vireystilan häiriö, on este ammattikuljettajana toimimiselle.

 

Milloin unitutkimukseen:

Tarkempiin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos kuorsaus ja toistuvasti todetut hengityskatkokset aiheuttavat päiväaikaista väsymystä, nukahtelua ja mahdollisesti muita oireita, kuten vaikeuksia selvitä päivittäisistä toimista tai yöllisiä rytmihäiriötuntemuksia.

 

Uniapnean hoito:

Uniapnean hoidon tavoitteena on hoitaa uniapneasta aiheutuvia oireita, kuten huonolaatuista yöunta ja siihen liittyvää päiväväsymystä. Myös sydän- ja verisuonisairaus tai huonossa hoitotasapainossa oleva II-tyypin diabetes voivat olla hoidon lisäaihe.  Uniapnean vaikeusasteen lisäksi taudin aiheuttamat oireet määrittävät hoitotoimet. Uniapnean hoitosuositukset pohjautuvat Käypä hoito -suositukseen.

Lieväasteinen AHI 5-15

  • painonpudotus, mikäli ylipainoa, nukkuma-asennon huomiointi, jos asentoriippuvaisuutta hengityskatkojen ilmenemisessä, nenän tukkoisuuden hoito, tarvittaessa cpap-hoidon kokeilu

Keskivaikea-asteinen AHI 15-30

  • painonpudotus, mikäli ylipainoa,nenän tukkoisuuden hoito, tarvittaessa cpap-hoito

Vaikea-asteinen AHI yli 30

  • cpap-hoito, nenän tukkoisuuden hoito, painonpudotus, mikäli ylipainoa

Hoitotoimia mietittäessä on hyvä huomioida myös mahdolliset muut sairaudet. Uniapnean hoidossa painonpudotus lieventää aina taudin vaikeusastetta, ehkäisee tilanteen pahenemista ja joissain tapauksissa jopa parantaa taudin. Lisäksi painonpudotus lisää vireyttä ja voi vähentää kuorsaamista.

 

Ennaltaehkäisy ja itsehoito:

Uniapnean tärkein ennaltaehkäisykeino on ylipainon välttäminen tai ylipainoisella laihdutus. Lisäksi kannattaa välttää alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden liiallista käyttöä, erityisesti ennen nukkumaan menoa. Tupakoinnin lopettaminen vähentää hengitysteiden limakalvojen turvotusta ja ennaltaehkäisee uniapnean ilmaantumista. Laihdutus, alkoholin käytön vähentäminen ja tupakoinnin lopettaminen vähentävät myös verisuonisairauksien, tai niistä johtuvien tapahtumien, riskiä. Riittävä uni ehkäisee yliväsymystä, mikä pahentaa kuorsaamista ja lisää hengityskatkoja.

Mikäli uniapnean hoitoon on aloitettu cpap-hoito, on muistettava, että laitteen käyttö poistaa hengityskatkot, mutta ei paranna uniapneaa tai muita sairauksia. Siksi cpap-laitteen säännöllinen käyttö on tärkeää. Säännöllinen laitteen käyttö parantaa myös virkeyttä ja edistää jaksamista huolehtia itsestä paremmin.

Ylipainoisen uniapneapotilaan hoitoon tulee aina liittää myös elämäntapahoito ja painonpudotus. Tällöin päästään parhaaseen mahdolliseen hoitotulokseen vireyden kannalta ja voidaan ennalta-ehkäistä sydän- ja verisuonisairauksista johtuvia riskitapahtumia. Keinoina oikea ravitsemus, riittävästi unta ja liikuntaa sekä tukea ja ohjausta uusien elintapojen oppimiseen. Lue lisää uniapneasta Hengitysliiton sivuilta tästä linkistä.

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Nenän tukkoisuus -tavallisimmat syyt ja hoito

 

nenaen_tukkoisuus_2_373x2655

Nenän tehtävät

Nenän tehtävä on puhdistaa, lämmittää ja kostuttaa sisään hengitettävää ilmaa. Nenää peittää ohut limakalvo minkä hyvä kunto on tärkeää nenän toiminnalle. Lima puhdistaa nenää ja auttaa limakalvoja puolustautumaan ulkoisia ärsykkeitä vastaan. Limaa muodostuu jatkuvasti nenässä ja sen sivuonteloissa. Nenän ollessa terve, ei liman kulkua normaalisti tiedosteta.

 

Nenän tukkoisuus

Tukkoinen nenä tekee elämästä hankalaa: hengitys ei kulje kunnolla, nenä tuntuu karstai­selta ja hajuaisti heikentyy. Monella kroonista nenän tukkoi­suutta potevalla suu kuivuu ja liikunnan harras­ta­mi­sesta tulee työlästä. Nenän tukkoisuus heikentää myös unen laatua lisäämällä kuorsausta ja hengityskatkojen määrää. Suun kautta hengittäessä, ei nenähengitys toimi ulkoisia ärsykkeitä vastaan, mikä voi lisätä infektioihin sairastumisriskiä.

Uniapneaa sairastavilla taas nenän tukkoisuus, limakalvojen turvotus tai kuivuus hankaloittaa CPAP-laitteen käyttöä. Tämä voi pahimmillaan estää ensisijaisesti hoidossa suositellun sierain-tai nenämaskin käytön.

 

Tukkoisuuden syitä

Useimmilla ihmisillä nenä säätää ilmavirran kulkua vaihtelemalla limakalvon turpeutta vasemmassa ja oikeassa nenäkäytävässä niin, että vuoron perään toinen sierain saattaa tuntua tukkoiselta, kun ilma toisessa virtaa normaalisti. Ilmiötä kutsutaan nenäsykliksi mikä on normaalia elintoimintaa eikä vaadi hoitoa.

Äkillisen nuha on tavallinen lyhytaikaista limakalvoturvotusta, nenän tukkoisuutta ja lisääntynyttä liman erittymistä aiheuttava tila. Pidempiaikaista ja/tai säännöllisesti toistuvaa tukkoisuutta aiheuttavat yleisimmät syyt ovat:

  1. Aller­ginen nuha oireina vetinen nuha, kutina limakalvojen turvotus ja mahdollinen aivastelu. Oireet johtuvat nenän reagoinnista allergeenille, kuten heinille, pujolle, koivulle, kissalle tai koiralle.

  2.  Nenäpolyypit, jotka ovat hyvälaatuisia limakalvopullistumia.  Polyyppien oireita ovat nenän molemminpuolinen tukkoisuus, kirkas eritevuoto ja hajuaistin heikentyminen. Joskus päänsärkyä, flunssan pitkittymistä, poskiontelotulehduksia ja vaikeuttaa hengittää nenän kautta. Astmaatikoilla, kroonista poskiontelotulehdusta sairastavilla ja allergiaan taipuvaisilla ihmisillä on polyyppeja enemmän kuin muilla. Myös perinnölliset tekijät, tupakointi ja muut limakalvoja ärsyttävät ulkoiset tekijät saattavat liittyä polyyppien kehittymiseen.

  3. Vasomotorinen nuha aiheuttaa ympäri vuoden kestävää tukkoisuutta, niistämisen tarvetta ja nenän kirvelyä. Sen lisäksi aamuisin nenän limakalvoilla saattaa esiintyä turvotusta, joka alkaa heti sängystä noustua ja helpottaa jonkin aikaa jalkeilla oltua. Oireita aiheuttaa lämpötilan vaihtelut ja nenä reagoi herkästi erilaisille ärsykkeille, kuten voimakkaille tuoksuille, maustetuille ruuille ja tupakansavulle.

  4.  Nenän kuivat limakalvot aiheuttavat tukkoisuutta. Nenän limakalvojen seinämät tuntuvat karstaisilta ja aristavilta. Lisäksi voi olla nenäverenvuotoa. Kuiva huoneilma, pakkanen ja tupakointi kuivattavat nenän limakalvoja entisestään.

Pitkään jatkuneen nenän tukkoi­suuden syynä voi olla myös synnyn­näinen tai vamman aiheuttama raken­teel­linen vika, erityisesti väliseinän vinous tai nenän sisällä olevien kuori­koiden liika­kasvu. Infektioista pitkittynyt poskiontelotulehdus aiheuttaa tulehdusta. Lääkkeistä tukkoisuutta voi aiheuttaa erityisesti liian suurella annoksella käytetty kortisonisuihke ja pitkäaikainen limakalvoja supistavien ns. avaavien nuhasuihkeiden käyttö.

 

Nenän tukkoisuuden hoito

Nenän tukkoisuutta hoidetaan syyn mukaisesti. Tukkoisuuden syytä miettiessä kannattaa pohtia milloin oireet ovat alkaneet, mihin liittyneet (flunssa, altistus, lääkitys) ja milloin oireita esiintyy (vuorokauden ja vuodenaika).

Mikäli tukkoisuudelle on selvä syy, tulisi se poistaa, kuten tupakointi. Allergisessa nuhassa tulee välttää oireita aiheuttavia tekijöitä asuin- työ- ja vapaa-ajan ympäristöissä. Vasomotorisessa nuhassa oireita estää / vähentää esimerkiksi tupakansavun ja muiden käryjen välttäminen. Tärkeää on myös hengitysteiden suojaaminen käyttämällä huivia, hengitysilman lämmitintä tai muuta suojaa kasvojen edessä pakkasella ja kylmällä ilmalla. Herätessä ilmenevään nenän vetistämiseen voi olla apua jalkojen lämpimänä pitämisestä vuoteesta noustessa, jolloin jalat eivät altistu kylmälle lattialle astuessa.

Ennaltaehkäistessä ja hoidettaessa nenän tukkoisuutta olisi tärkeää myös aktiivisesti opetella hengittämään nenän kautta, mikä edistää luonnollisesti nenän aukioloa. Nenähengityksen tukemiseen on olemassa erilaisia hengitysharjoituksia.

Lääkehoitona allergian ja polyyppien aiheuttamaan tukkoisuuden hoidossa käytetään kortisonia sisältäviä nenäsuihkeita. Allergisessa nuhassa tarvittaessa myös antihistamiinivalmisteita nenäsuihkeina ja tabletteina. Kortisonisuihkeiden ohjeen mukainen käyttö on turvallista eikä käytössä tarvitse pitää taukoja, mikäli erikseen ei näin ole ohjeistettu. Kortisonisuihkeen käytössä on huomioitava, ettei lääke avaa nenää, niin nopeasti kuin esim. avaavat nenäsuihkeet ja hoidosta hyötyminen vaatii säännöllisen lääkkeen käytön: Allergioista johtuvan tukkoisuuden lääkehoidossa on tärkeää muistaa myös ottaa tai aloittaa lääkehoito riittävän varhain ennen altistusta tai allergiakauden alkua.

Nenän kuivuudesta johtuvan tukkoisuuden hoitamiseen käytetään kostuttavia tuotteita, kuten A-vitamiini-nenätipat ja -suihke, öljypitoiset suihkeet, dexpantenolisuihkeet ja merivesi- ja keittosuolasuihkeet ja tipat. Tuotteista öljymäiset ovat hoitavampia hyvin ärtyneille limakalvoille ja irrottavat tehokkaasti myös karstaa.

Nenän huuhtelulla kannulla (ns. ”sarvikuono”) tai merivettä sisältävillä nenähuuhteluvalmisteilla lievitetään myös tukkoisuutta ja tehostetaan nenän lääkesumutteiden vaikutusta.  Huuhtelu tulee tehdä ennen suihkeiden ottoa.

Äkillisen nuhan tai infektion aiheuttamaan nenän tukkoisuuteen voi lyhytaikaisesti käyttää nenän limakalvon verisuonia supistavia suihkeita (ns. nuha-/avaava suihke). Avaava suihke supistaa nenän limakalvon verisuonia ja avaa nenän nopeasti vaikutuksen kestäessä 6-8 tuntia, mikä tulisi olla lääkkeen ottoväli.

Avaavat nenäsumutteet on kuitenkin tarkoitettu vain lyhytaikaiseen käyttöön. Suositeltu käyttöaika aikuisilla on maksimissaan 7 vuorokautta. Avaavan suihkeen liiallinen käyttö lisää tukkoisuutta rebound-efektin vuoksi. Lääkkeen teho heikkenee pitkällisen käytön myötä, jolloin limakalvoturvotus ja tukkoisuuden tunne lisääntyvät. Lisäksi suihkeet heikentävät limakalvon kuntoa. Apteekin avaavien nuhasuihkeiden lisäksi on olemassa ei-lääkkeettömiä avaavia nenäsuihkeita apteekeissa ja luontaistuotekaupoissa, joihin kannattaa tutustua.


Reseptivapaita nenänhoitovalmisteita:

Ilman reseptiä voi apteekista ostaa ainakin seuraavia nenähoidon suihkeita:

  • Nenän suolavesihuuhteluun: Sarvikuono nenänhuuhtelukannu, Nasaline-nenänhuuhtelija, Physiomer spray, keittosuolasuihkeet

  • Nenän kostutukseen: A-vita, Naso-Dexpanthenol, MAR plus 5 %, Nozoil-seesamiöljysuihke

  • Paikallinen kortisonisuihke: Beclonasal aqua, Beconase, Flixonase, Nasacort, Mommox, Nasofan

  • Kromoglikaattisuihke allergisiin oireisiin: Lomudal nasal, Glinor

  • Antihistamiinisuihke allergisiin oireisiin: Lastin, Livostin

  • Nenän avaamiseen ei-lääkkeellinen ja riippuvutta aiheuttava nenäsuihke: Physiomer Menthol - nenäsuihke

Nenäsuihkeen oikea ottotekniikka

Kortisoninenäsuihkeiden käytössä on erityisen tärkeää lääkkeen säännöllinen käyttö ja oikea ottotekniikka. Väärin annostellusta lääkkeestä ei ole hyötyä. Nenäsuihkeen otto aloitetaan aina niistämällä nenä, suihketta ravistetaan kevyesti (mikäli ohjeistettu) ja lääke annostellaan vasemmalla kädellä oikeaan sieraimeen ja päinvastoin suunnaten suihke viistosti silmän ulkonurkkaa kohti. Nenän kuorikot sijaitsevat nenän sivuilla mihin lääkkeen pitää päästä vaikuttamaan. Mikäli lääke maistuu suussa, on se laitettu liian kohtisuoraan. Täältä löydät videot nenäsuihkeiden ottotekniikasta ja huuhtelukannun käytöstä https://www.terveyskyla.fi/allergia-astmatalo/astma/itsehoito/nen%C3%A4n-hoito

Milloin lääkäriin?

Tarkempiin tutkimuksiin nenän tukkoisuuden vuoksi kannattaa hakeutua, mikäli oireet pitkittyvät, tukkoisuuden syy ei selviä tai itsehoitokeinoista ei ole apua.

Lue lisää blogejamme tästä linkistä! Terveisin Sari Uniajalta Ota tästä linkistä meihin yhteyttä!

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Uniapneahoidon cpap-laite

 

Uniaika - cpap-hoito -mitä hyötyä on hoidosta?

 

Uniapneasta on moni kuullut ja tauti on ainakin mediasta tuttu. Vaan miten sitä hoidetaan? Se riippuu todetun uniapnean vaikeusasteesta. Uniapneasta löydät oman blogin. Uniapnean aiheuttamat hengityskatkot poistaa tehokkaimmin nukkuessa käytettävä CPAP/cpap-laite. Laite puhaltaa jatkuvalla pienellä ylipaineella huoneilmaa, mikä estää uniapneasta johtuvan hengitysteiden tukkeutumisen. Sanoista Continuous Positive Airway Pressure tulee myös laitteen nimi CPAP-laite. Se millä voimakkuudella laite puhaltaa ilmaa riippuu käyttäjän tarpeesta. Automaattisesti ilmavirtausta eli hoitopainetta säätävät cpap-laitteet osaavat tunnistaa hengityksen kulun esteettömyyden ja nostavat painetta vain tarpeen mukaan. Tämä lisää cpap-laitteen käyttömukavuutta. Laitetta käytetään ensisijaisesti kevyellä nenä- tai sierainmaskilla nenähengityksen hyötyjen vuoksi.

Cpap-laitteen käytön myötä uniaika muuttuu levollisemmaksi ja samalla häviää:

  • katkonainen uni ja heräilyt
  • kuorsaaminen
  • yölliset wc-käynnit
  • hikoilu
  • levoton pyöriminen
  • aamupäänsärky

Cpap-laitteen käytön suurimpia koettuja hyötyjä ovat virkeämpi ja aktiivisempi päivävointi. Parhaimman hyödyn hoidosta saavat keskivaikeaa ja vaikea-asteista uniapneaa sairastavat tai hankalista väsymysoireista kärsivät. Tästä syystä cpap-hoito onkin tarkoitettu pääasiassa näitä uniapnean vaikeusastetta sairastavien hoidoksi. Moni kokee saavansa laitteen ansiosta kerrankin ”riittävästi ilmaa” ja hengittävän tehokkaammin. Laitteen käyttö mahdollistaa myös selinmakuulla nukkumisen. Selinmakuulla nukkuminen ei ole onnistunut usein vuosiin hengitysteiden tukkeutumisen vuoksi. Yöunet paranevat tavallisesti myös vieruskaverilla, koska cpap-laitteen käyttäjällä kuorsaaminen jää pois.

Koti cpap-laitteessa on yleensä mukana erillinen, laitteeseen liitettävä vesisäiliö eli kostuttaja ja lämpeävä ilmaletku.  Näiden lisävarusteiden ansiosta laitteen puhaltama ilma on hengitysteille miellyttävämpää. Kostea ja lämmin ilma hoitaa nenän limakalvoja ja ehkäisee limakalvojen kuivumista, tukkoisuutta ja jatkuvaa nuhaoiretta. Hyvässä kunnossa olevat nenän limakalvot myös suojaavat virusinfektioilta. Cpap-laitteiden kostutin voi olla erillinen vesisäiliö tai pienemmissä, matkamallin cpap-laitteissa kostutin voi olla ns. kuivakostutin, kuten ResMedin AirMini-laitteessa. Molemmat mallit ovat tehokkaita ja hyviä käytössä.

Mitä vaikeampi uniapnea ja sen oireet ovat, sitä nopeammin yleensä uniapneaa sairastava tottuu laitteen käyttöön. Tämä pätee myös hoidosta saataviin hyötyihin. Parhaimmillaan hoidosta on selkeää hyötyä jo ensimmäisten öiden jälkeen. Toisilla taas hoitoon sopeutuminen voi vaatia hieman enemmän aikaa ja sinnikkyyttä, jolloin myös hyötyjä tunnistetaan muutaman viikon viiveellä. Se, että cpap-laitteen käytöstä hyötyy, vaatii laitteen säännöllisen käytön ja vähintään 4h uniajan. Tämä on myös julkisessa terveydenhuollossa ehtona laitteen lainalle.

Nenän kautta hengittämään opettelu, ja pientä painetta vastaan hengittäminen, ovat usein ne oudoimmat ja totuttelua vaativat asiat laitteen käytössä. Usein syynä alun hankaluuteen on nenän tukkoisuus. Nenänhoito onkin yksi tärkeimmistä asioista, mikä edistää ja nopeuttaa cpap-laitteen onnistunutta käyttöönottoa.

Pieni ja kevyt cpap-laite tuo laitteen käyttöön lisämukavuutta matkamallin koon laitteissa. Laitteen koko edesauttaa myös sen mukana kuljettamista reissuilla. Matkamallin laitteet ovat omakustanteisia, mutta maksaneet nopeasti hintansa takaisin tyytyväisten käyttäjien kokemusten mukaan. Osa käyttää pienempää laitetta myös jatkuvassa käytössä. Laitehoitoa vaativan uniapnean cpap-hoito onkin vertaansa vailla oleva hoito, sen terveyshyötyjä, kustannustehokkuutta ja hoidon turvallisuutta mitattaessa. Uniapnean hoidon lisäksi cpap-laitteen käyttö edesauttaa esimerkiksi verenpainetaudin ja diabeteksen hoitotasapainoa. Ja kaikki tämä hoituu vaivattomasti uniajalla!

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Milloin on syytä kiinnittää huomiota väsymykseen?

 

Uniaika_nukkuvat_miehet_Blogikuva

 

Hyvä vireystila auttaa jaksamaan ja selviämään päivän askareista paremmin. Hyvän vireystilan mittarina voidaan pitää sitä, ettei kaikki voimat mene pakollisista tehtävistä selviytymiseen, vaan energiaa riittää myös omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen, kotitöihin ja harrastuksiin.  Monilla näin ei ole, vaan kaikki paukut kuluvat töissä ja vapaa-aika menee lepäämiseen. Mistä tämä voi johtua?

 

Väsymyksen syitä kannattaa lähteä miettimään omien nukkumistottumusten ja elintapojen pohjalta. Nukunko riittävän pitkät yöunet? Aikuisen normaali unentarve on noin 6-8h. Mikäli yöunet jäävät säännöllisesti liian lyhyiksi, nukkumaanmenoa kannattaa aikaistaa ja seurata millainen vaikutus pidemmillä yöunilla on virkeystilaan. Huomiota kannattaa kiinnittää myös päiväunien pituuteen, sillä silmien lepuuttaminen unessa työpäivän jälkeen viivästyttää nukahtamisaikaa ja lyhentää samalla yöunta. Elintavoista alkoholin ja kahvin nauttiminen illalla ovat tärkeimpiä yöunen laatua heikentäviä tekijöitä. Nukahtaminen ja unessa pysyminen vaatii riittävän rauhallisen ja rentoutuneen olotilan. Rauhoittumista voi häiritä esimerkiksi liian myöhäinen kovatehoinen treenaaminen, työnteko, stressi ja huolet.

 

Nukkumisasioiden ja elintapojen ollessa kunnossa väsymyksen syynä voi olla jokin sairaus, kuten kilpirauhasen toiminnan tai sokeriaineenvaihdunnan häiriö mikä on syytä selvittää. Mikäli väsymykselle ei löydy syytä edellä läpi käydyistä asioista ja päiväväsymys on haittaavaa, on syytä lähteä miettimään tarkemmin, millaista nukkuminen on. Kuorsaaminen, katkonainen uni, hengityskatkot, yölliset wc-käynnit, hikoilu ja aamupäänsärky ovat oireita, jolloin unitutkimus voi olla tarpeellinen. Hengityskatkot ja kuorsaaminen voivat olla oireita, joista ei itse ole tietoinen muutoin kuin suun kuivumisen ja kurkun karheuden tuntemuksina.

 

Mitä sitten unitutkimuksella on mahdollista selvittää? Tärkeimmät unitutkimuksella selvitettävät asiat ovat elimistön yönaikainen hapetusarvo, sydämen pulssi, mahdolliset hengitykset vaimentumiset ja hengityskatkot sekä kuorsaaminen. Lisäksi tutkimuksessa rekisteröidään nukkumisasento millä saattaa olla suuri vaikutus hengityksen virtaukseen ja kuorsaamiseen. Unitutkimukseen hakeutumisen syynä on usein oma tai läheisten huoli, jota ei ole aina syytä aliarvioida. Paras tulos tutkimuksesta on se, ettei vakavaa cpap-laitehoitoa vaativaa uniapneaa löydy, vaan oireita voidaan hoitaa muilla keinoin ja tutkimus toimii herätteenä muuttaa ajoissa elintapoja ja ennaltaehkäistä tilanteen vaikeutuminen.

Ota meihin yhteyttä tästä linkistä  

Virkeyttä päiviisi!

Terveisin Uniajalta Sari

 

Avainsanat: Uniaika, väsymys, vireys, unitutkimus

 

Lue koko viesti